Talvilenkkeily – nastalenkkarit vai ei?

Moni meistä haluaa lenkkeillä vuoden ympäri, mutta jäiset keliolosuhteet tuovat myös ulkoliikuntaan omat haasteensa. Pahimmillaan talvikaudella jäätikköä voi olla ajoittain lokakuun lopusta maalis-huhtikuulle saakka. Hyvin harva haluaa jättää lenkkeilyä tauolle jopa puoleksi vuodeksi! Juostessa liukkaat kelit eivät ainoastaan altista liukastumisille vaan esimerkiksi myös pehmytkudosvammoille muuttuneiden olosuhteiden ja erilaisen askelkontaktin takia. Jos juoksutekniikassa on virheitä jo kesäkeleillä, niin nämä virheet voivat korostua vielä enemmän liukkaalla alustalla ja johtaa näin ollen helpommin rasitusvammoihin. Kylmät ja kosteat keliolosuhteet eivät varmasti helpota tilannetta.

Näyttökuva 2018-1-11 kello 6.44.19

Liukastumisten määrä on ollut kasvussa viime vuosina, mikä ei yhtään hämmästytä, kun muistelee viimeisimpien talvien keliolosuhteita. Liukastumiset aiheuttavat Suomessa tuhansia tapaturmia joka vuosi. Hyvin suuri osa niistä jää tilastoimatta, mikäli kaatumisen seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa. Erityisesti ikääntyvien kohdalla liukastumiset ovat varsin riskialttiita tilanteita koko terveyden kannalta, mutta huonon tuurin sattuessa liukastuminen voi johtaa minkä ikäisellä tahansa kohtalokkaisiin seurauksiin. Yhteensä erilaisissa kaatumistapaturmissa tai niiden seurauksena menehtyy vuosittain jopa 800 ihmistä.

Jalankulkijoiden liukastumisia selvitettiin vuoden 2014 lopulla. 1 656 vastanneesta 40 % oli kaatunut liukastumalla kuluneen tai edellisen talven aikana. Joka toinen oli kaaduttuaan satuttanut itsensä ja liukastuneista 14 % joutui kaatumisen seurauksena käymään lääkärissä tai terveydenhoitajalla.  Lievien vammojen, kuten mustelmien tai venähdysten lisäksi liukastumiset aiheuttavat runsaasti vakavia vammoja, kuten murtumia, nivelten sijoiltaanmenoja ja päävammoja, jotka voivat haitata arkielämää vielä pitkään tapaturman jälkeenkin. Talvikeleillä kaatumisten takia yön yli sairaalahoitoon joutuu vuosittain yli 5000 henkilöä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluissa kaatumisvammat ovat suurin yksittäinen tehtävätyyppi noin 14 % osuudella, mikä tarkoittaa Helsingissä 8500 hälytystä vuodessa! Liukkaimmilla keleillä puhutaan varmasti sadoista hoitoa tarvitsevista henkilöistä vuorokauden aikana.

Lenkkeilijöiden iloksi on tarjolla runsas valikoima erilaisia nastakenkiä. Ne tekevät  lenkkeilystä ehdottomasti turvallisempaa etenkin liukastumisia ajatellen. Lisäksi ne mahdollistavat rennon juoksutekniikan, mikäli nastat ovat riittävän pitävät ja juoksija pystyy luottamaan niiden pitoon. Nastalenkkareiden käyttöön kannattaa kuitenkin totutella varovaisesti, sillä se voivat purra alustaan eri tavoin kuin tavallinen juoksulenkkari hiekkatiellä. Tämä voi kuormittaa lihaksia hieman totutusta poikkeavalla tavalla ja saada aikaan tuntemuksia esimerkiksi säären ja pohkeen lihaksissa. Mikäli lenkkeilijä pitää myös muista lajeista, niin talvella niillä voi korvata peruskestävyyslenkin pahimmilla jääkeleillä. Muutenkin talvella juoksumääriä voi huoletta vähentää ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta se on jopa järkevääkin. Aktiivijuoksijan ei kannata lopettaa juoksua talven ajaksi kuitenkaan kokonaan, jotta keväällä juoksumäärien lisääntyessä iskutus ei tulisi jaloille aivan uutena asiana.

Jos tavoitteellista harjoitusohjelmaa noudattava juoksija ei halua juosta koko talvea sisätiloissa, on nastalenkkareiden hankinta varsin järkevää. Kevyet peruskestävyyslenkit onnistuvat kovimpia pakkasia lukuunottamatta ulkona kesä- tai nastalenkkareilla. Liukkailla keleillä tehoharjoitukset on kuitenkin fiksuinta siirtää suosiolla halliin tai juoksumatolle, jotta juoksun rentous säilyisi ja loukkaantumisilta vältyttäisiin. Halliin ja juoksumatolle siirryttäessä kannattaa ensimmäiset tehoharjoitukset tehdä maltillisesti, alustaan totutellen. Jos juoksijalla ei ole mahdollisuutta juosta tehoharjoituksia sisällä jäisten tai erittäin lumisten kelien aikaan, niin korvaavat harjoitusmuodot voivat mahdollistaa kehittävämmän tehoharjoituksen, mikäli laji on juoksijalle entuudestaan riittävän tuttu.

_DSC3846

Jos taas juoksu on talvisin vain satunnainen hyvän kelin harrastus, niin tavalliset kesälenkkarit riittävät vallan mainiosti. Jos tiet ovat tuoreen lumikerroksen peitossa lenkille lähdettäessä, niin nastoille ei välttämättä ole juurikaan tarvetta. Talvella keliolosuhteet voivat kuitenkin vaihdella paikallisesti, joten harvoin nastoista on toisaalta haittaakaan. Nastalenkkarit eivät varmasti mene tulevina talvina hukkaan, vaikkei niillä juoksulenkkejä yhtenään tekisikään. Ne mahdollistavat arkiliikunnan ylläpidon samalla tasolla ympärivuotisesti, sillä niin koiran ulkoilutus lenkit kuin työmatkakävelytkin onnistuvat nastakengillä leikiten.

Nastaa viikonloppua!

– Anne


Jos kipu haittaa juoksemistasi, niin anna liikunta- ja urheiluvammoihin erikoistuneiden fysioterapeuttiemme auttaa!

Voit varata ajan kätevästi nettiajanvarauksestamme »

Kas vain, niin vuosi taas vaihtui! Tuntuu, ettei ole kulunut aikaakaan siitä, kun kirjailin Optimoven blogiin sanat “Mitä opin vuonna 2016?”. Toisaalta, viimeisen vuoden aikana arkisin on riittänyt tekemistä sen verran paljon, että on vaikea mieltää kaiken tapahtuneen yhden ainoan vuoden sisällä. Tämäpä vasta ristiriitaista.

Viime vuoden koen olleen työrintamalla sellainen pohdiskelujen vuosi. Olen saanut pohtia, syventää ja ennen kaikkea laittaa asiakkaiden kanssa käytäntöön niitä asioita, joita olen tähän astisen työ- ja opiskelu-urani aikana oppinut. Kiitos tästä kuuluu fysioterapia-asiakkailleni, joiden käyntimäärät lähes tuplaantuivat edellisen vuoden aikana.  Tämän lisäksi olen saanut pohtia, että mihin fysioterapian osa-alueisiin haluan perehtyä nyt syvemmin ja käyttää lähitulevaisuudessa aikaani. Ihmiskeho on sen verran monimutkainen ja ihmeellinen kokonaisuus, että yhden ihmisen on käytännössä mahdotonta taitaa kaikki fysioterapian osa-alueet yhtä vahvasti, vaikka kyse olisi vain tuki- ja liikuntaelinten fysioterapiasta. Asioita täytyy sisäistää yksi asia kerrallaan ja niihin yksittäisiinkin asioihin voisi perehtyä lähes loputtomasti, koska tutkimustietoa kertyy koko ajan lisää. Työnsarkaa  riittää varmasti koko loppu-uraksi! Mutta onneksi Optimoven tiimiin kuuluu monipuolisia osaajia, joista jokaisella on omat vahvuutensa. Lähes tulkoon aina asiakkaalle löytyy apu saman katon alta.

Mutta puetaanpa nyt sanoiksi muutamia ajatuksia ja havaintoja, joita viime vuoden pohjalta nousi mieleeni.

Viimeisen vuoden aikana olen sisäistänyt, että hyvin harvoin on vain yhtä oikeaa tapaa lähestyä ja lähteä ratkaisemaan asiakkaan tilannetta. Esimerkiksi tutkittaessa voi ilmetä useita eri kehonosia, jotka eivät toimi aivan optimaalisesti, mutta usein suurempi haaste on saada selville, että mikä niistä saa aikaan asiakkaan oireet. Jos vaihtoehtoja on useita, täytyy testata yhtä lähestymistapaa hetken aikaa. Jos tilanne ei etene, täytyy siirtyä suunnitelmaan b. Tämä voi vaatia malttia, niin minulta kuin asiakkaaltakin. Se mikä toimii ensimmäisellä asiakkaalla ei myöskään takaa, että se toimisi toisen asiakkaan kohdalla, vaikka asiakkaat saapuisivat vastaanotolle hyvin samankaltaisista syistä.

Opimovelle asiakkaita voi tulla omatoimisesti tai lääkärin lähetteellä. Mielestäni on hienoa, että hyvin moni asiakkaistani on hakeutunut fysioterapiaan myös omatoimisesti ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Tämä voi toki kertoa monesta asiasta, mutta toivon sen tarkoittavan sitä, että tietämys fysioterapiasta on lisääntynyt ja kynnys fysioterapiaan hakeutumiselle on madaltunut viime aikoina. Toivoisin, että myös tulevaisuudessa ihmisten tietoon tulisi fysioterapian mahdollisuudet useiden ongelmien hoidossa.

Vaikka fysioterapia mielletään usein hyvin konkreettiseksi ja käytännönläheiseksi tavaksi hoitaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja, niin vastaanotolla voidaan käyttää paljon aikaa myös keskusteluun. Fysioterapeutti toki ohjaa ja neuvoo asiakasta hänen fyysiseen ongelmaansa liittyen, mutta sen lisäksi välillä on syytä keskustella esimerkiksi asiakkaan muuttuneesta elämäntilanteesta, jos se näyttäisi vaikuttavan voimakkaasti asiakkaan fyysisiin oireisiin. Itse toivoisin olevani helposti lähestyttävä fysioterapeutti, jolle asiakas voisi kertoa avoimesti ja jännittämättä asioita, jotka hänen mieltään painaa, vaikka pääasiassa keskitymme fysioterapiassa asiakkaan fyysisiin ominaisuuksiin.

_DSC3846

Pyrin ajattelemaan tilanteita aina asiakkaan näkökulmasta. On aivan eri asia, jos asiakkaana on opiskeleva urheilijapoika tai viidestä lapsesta huolehtiva uranainen. Heillä on varmasti hyvin erilaiset tavoitteet fysioterapian suhteen. Lisäksi ajalliset sekä taloudelliset resurssit voivat eri elämäntilanteissa vaihdella merkittävästi. Pyrin antamaan asiakkaille sellaisia harjoitteita, joita heidän on mielekästä ja helppoa toteuttaa arkisin, niin ne tulevat varmimmin tehtyä. Annan harjoitteita juuri sen verran kuin on tarpeen. Tulokset syntyvät nopeimmin, kun asiakas tekee tärkeimmät harjoitteet motivoituneena ja säännöllisesti. Yleensä asiakkaita motivoivat eniten sellaiset harjoitteet, joissa he voivat omin silmin nähdä edistymisensä. Hyvin usein harjoitteiden vaikutus siirtyy arkeen hieman viiveellä, joten harjoitteissa edistyminen pitää motivaation yllä heti fysioterapiajakson alkuvaiheessa.

Kiitoksia asiakkaille ja työkavereille vuodesta 2017. Onnea, iloa ja terveyttä kuluvalle vuodelle!

– Anne


Voit varata ajan Annelle ja muille fysioterapeuteillemme helposti nettiajanvarauksemme kautta »

Esittelyssä: äitiysfysioterapia ja lantionpohjafysioterapia

Fysioterapeuttimme Annakaisa Hinkkanen on erikoistunut äitiysfysioterapiaan ja lantionpohjan fysioterapiaan. Mitä ne oikein ovat, mitä niissä tapahtuu ja mitä niillä hoidetaan?

Äitiysfysioterapia

8664025_sÄitiysfysioterapian keinoin voimme auttaa sinua voimaan hyvin läpi raskauden sekä auttaa valmistautumaan tulevaan synnytykseen. Lisäksi äitiysfysioterapeutti arvioi synnytyksestä palautumista ja auttaa sinua ymmärtämään muuttunutta kehoasi raskaudesta palautuessa.

Jokaisella naisella ja äidillä on oikeus voida hyvin. Raskaus tuo tullessaan suuria muutoksia naisen kehon toimintaan ja usein erilaisia vaivoja ja kiputiloja joita voidaan fysioterapian keinoin lievittää. Usein tuleva synnytys jännittää ja arveluttaa. Kehoa voidaan kuitenkin valmistella synnytykseen. Itse synnytystilanteesta saat miellyttävämmän ja turvallisemman tuntuisen erilaisin harjoittein sekä kivunlievityskeinoin.

Synnytyksen jälkeen keho tarvitsee aikaa palautua. Jo piakkoin synnytyksen jälkeen voidaan kuitenkin aloittaa palauttava harjoittelu keskittyen tiiviisti lantionpohjan harjoitteluun. Palautumista voidaan arvioida erilaisin testausmenetelmin sekä tukea kuntouttavien harjoitteiden avulla. Äitiysfysioterapeutti arvioi kehosi palautumista ja ohjeistaa sinua palaamaan raskaamman harjoittelun pariin sen ollessa turvallista ja järkevää.
Raskaus ja synnytys ei ole suinkaan edellytys tulla vastaanotolleni. Hoidan mielelläni kaikkia naisia voimaan paremmin! Varaa rohkeasti aika alla olevissa tapauksissa tai jos epäilet, että voisin auttaa sinua muissa tapauksissa

Äitiysfysioterapiasta on apua muun muassa seuraavissa tilanteissa:

Raskaana: 
– Kiputilat raskaana ollessa (mm. liitoskivut ja lantionseudun kiputilat)
– Synnytykseen valmistautuminen ja kivun lievitys synnytyksessä
– Turvallinen harjoittelu raskausaikana

Synnytyksen jälkeen:
– Fysioterapeuttinen jälkitarkastus (haluat tarkastaa kuinka kehosi on palautunut synnytyksestä)
– Palautuminen synnytyksen jälkeen (ohjaus synnytyksestä palautumiseen ja turvallinen
harjoittelun pariin palaaminen)
– Lantionpohjalihasten testaaminen ja harjoittelu (tunnet painetta lantionpohjassa tai koet sen painuvan alaspäin/et tunnista lantionpohjalihaksiasi)
– Vatsalihasten erkauman tarkastus ja kuntouttaminen (keskivartalo tuntuu oudolta, erilaiselta kuin ennen synnytystä ja sitä on vaikea hahmottaa, vatsa
pömpöttää, selkä väsyy ja kipeytyy herkästi)
– Virtsan- ulosteen- tai ilman karkailu
– Kehon kiputilat (niska-hartiaseutusi kipeytyy ja on jumissa useammin kuin ennen raskautta tai synnytystä/tunnet kipua kyljissä, rintakehässä, lantion seudulla tai pakaroissa/ hengittäminen on vaikeaa.)

Voit varata aikasi helposti nettiajanvarauksemme kautta »


Lantionpohjan fysioterapia

image
Lantionpohjan ongelmia esiintyy kaiken ikäisillä naisilla. Erityisesti raskauden aikana, synnytyksen jälkeen sekä vaihdevuosi-iässä. Lantionpohjaongelmista kärsivät myös nuoret ja hyväkuntoiset urheilijat, jolloin ongelmana on usein lihasten yliaktiivisuus sekä kireys.
Lantionpohjan fysioterapian tavoite on ennaltaehkäistä sekä hoitaa erilaisia lantionpohjan lihaksiston toimintahäiriöitä. Niihin kuuluvat mm.

  • lantionpohjan kiputilat
  • virtsan-, ulosteen- tai ilman pidätyskykyyn liittyvät ongelmat
  • jatkuva virtsaamisen tarve
  • emättimen laskeumat

Lantionpohjan lihaksiston harjoittaminen vaikuttaa positiivisesti asennonhallintaan ja ryhtiin, keskivartalon toimintaan sekä seksuaalitoimintoihin.
Lantionpohjafysioterapia sisältää lantionpohjan lihasten toiminnan tutkimisen, fysioterapeuttisen harjoittelun sekä ohjeet itsehoitoon ja seurannan.
Lantionpohjafysioterapiassa hyödynnetään lantionpohjan lihastestaukseen soveltuvaa mittaria (biofeedback). Lantionpohjan EMG-mittauksesta sovitaan asiakkaan kanssa tarvittaessa.


Äitiys- ja lantionpohjafysioterapiasta Optimovella vastaa fysioterapeutti Annakaisa Hinkkanen.

Äitiys- ja lantionpohjafysioterapian hinta

  • 60min – 60€
    • Henkilökohtainen mittauselektrodi – 35€ (ei sis. fysioterapiahintaan)

Voit varata aikasi helposti nettiajanvarauksemme kautta »