Vastaanotollani yleinen kysymys on, että ”mitä sillä faskialla oikein tarkoitetaan?”. Tästä innostuneena päätin koota teille pienen tietopaketin faskiasta, sen rakenteesta ja toiminnasta.
Mitä faskialla tarkoitetaan?
Faskia on koko kehomme kattava sidekudos, joka on rakentunut kollageeni- ja elastaanisäikeistä. Nämä säikeet ovat järjestäytyneet erillisiksi kerroksiksi, joiden säikeet ovat eri suuntaiset. Aaltomaisten kollageenisäikeiden vuoksi faskia voi venyä. Elastiinisäikeet puolestaan palauttavat faskian takaisin lepotilaan. Toisin sanoen faskia on joustava ja vahva kudos.
Usein faskialla tarkoitetaan laajojen ja litteiden sidekudosten lisäksi löyhää sidekudosta, nivelkapseleita, nivelsiteitä, jänteitä, niveliä ympäröiviä sidekudoksen paksuuntumia, onteloiden välisiä väliseiniä sekä nikamavälilevyjen rustomaista ulkokuorta. Mukaan tähän porukkaan lasketaan myös keskushermostoa ympäröivä kovakalvo, ääreishermostoa ympäröivä epineurium ja sisäelimistön rakenteet sekä niitä ympäröivät kudokset. Myofaskialla puolestaan tarkoitetaan lihasta ja siihen liittyviä sidekudoksia.
Pinnallinen ja syvä faskia
Faskia voidaan jakaa pinnalliseen, syvään ja sisäelimiin liittyvään (viskeraaliseen) faskiaan. Näillä jokaisella on omat anatomiset ja biomekaaniset ominaisuutensa. Pinnallinen ja syvä faskia peittävät koko kehoa. Viskeraalinen faskia suojaa sisäelimiä, keskushermostoa ympäröi puolestaan meningeaalinen faskia. Lihaksia ja sen osia ympäröivät epimysium, perimysium ja endomysium.
Pinnallinen faskia sijaitsee ihon alla. Se on joustava ihossa kiinni oleva kerros, joka mahdollistaa ihon vapaan liukumisen suhteessa syvään faskiaan. Pinnallinen faskia mahdollistaa myös hermojen ja verisuonien kulkeutumisen ihoon.
Syvä faskia sijaitsee pinnallisen faskian alla. Se on säikeinen kalvo, jonka rakenne eroaa vartalossa ja raajoissa toisistaan. Raajoissa faskia koostuu ulommaisesta ja sisemmästä kerroksesta sekä niiden välissä olevasta keskiosasta, jossa on 2-3 kollageenisäikeistä muodostunutta kerrosta. Ulommainen ja sisempi kerros sisältävät runsaasti vapaita hermopäätteitä ja ne rakentuvat kollageeni- ja elastaanisäikeistä sekä runsaasta soluväliaineesta. Vartalossa faskian rakenne on hieman monimutkaisempi.
Faskia ja hermotus
Faskia on yksi elimistömme herkimmistä sensorisista elimistä. Se sisältää runsaasti sensorisia hermopäätteitä. Faskia on siis mukana muun muassa kehon asentojen aistimisessa sekä liikkeen ja kivun aistimisessa.
Faskia ja voimansiirto
Perinteisesti luurankomme on ajateltu olevan tukiranka, josta muut rakenteet roikkuvat. Lihakset välittävät supistuessaan voimansa suoraan luisiin kiinnityskohtiin. Nykyään ajatellaan, että luuranko muodostaa kompression osiensa välille ja estää kehoa painumasta kasaan. Pehmytkudokset ovat eräänlaisia tukilankoja, joiden ylläpitämä jännitys kannattelee kehoa. Näitä tukilankoja pitkin voima voi välittyä kehonosasta toiseen.
Faskialla on siis olennainen rooli voimansiirrossa. Voima välittyy sekä lihaksen sisäisesti (intramuskulaarisesti) että ulkoisesti (epimuskulaarisesti). Intramuskulaarisesti lihaksen supistusvoima siirtyy lihaksen sisäisen sidekudoksen avulla jänteeseen ja lihaksen kiinnityskohtaan. Lihaksen ulkopuolisessa voimansiirrossa voima välittyy viereisestä lihaksesta toiseen tai muiden rakenteiden kautta. Faskia toimii myös iskunvaimentimena siten, että voima jakautuu rakenteiden läpi vaimentaen alkuperäisen kuormituksen voimakkuutta.
Myofaskiaalinen kipu
Syytä myofaskiaaliselle kivulle ei vielä täysin tiedetä. Siihen yhdistetään hermo-, lihas- ja sidekudoksien toiminta. Tyypillistä myofaskiaaliselle kivulle on rasituksen jälkeen viiveellä aistittava kipu, jonka syy on epäselvä. Oletuksena on, että sidekudosten jäykkyyden lisääntyminen muuttaa tunto- ja voimapalautetta kudoksista. Kun faskian mukautumiskyky heikkenee, voi se herkistää kipua aistivien vapaiden hermopäätteiden aktivoitumista. Tällöin normaalikin kuormitus saatetaan aistia kipuna.
Faskian kerrokset liukuvat toistensa suhteen. Muutokset tässä liukumisessa aistitaan tyypillisesti kipuna, liikerajoituksena, kireytenä ja paineen tunteena. Muun muassa ylirasitus, traumat, operaatiot, tulehdukset ja stressi voivat aiheuttaa muutoksia faskian kerrosten liukumisessa.
Mikäli sinulla on epäselvää kipuilua tai tiukkuuden tunnetta kehossa, suosittelen kääntymään faskiakäsittelyä osaavan fysioterapeutin puoleen. Seuraavassa tekstissä kerron mitä faskiakäsittely tarkoittaa ja miksi sitä tehdään.
-Leila
Faskiakäsittelyt ovat osa fysioterapiapalveluitamme.
Saat varattua ajan fysioterapeuteillemme helposti nettiajanvarauksemme kautta.
