Talvilenkkeily – nastalenkkarit vai ei?

Moni meistä haluaa lenkkeillä vuoden ympäri, mutta jäiset keliolosuhteet tuovat myös ulkoliikuntaan omat haasteensa. Pahimmillaan talvikaudella jäätikköä voi olla ajoittain lokakuun lopusta maalis-huhtikuulle saakka. Hyvin harva haluaa jättää lenkkeilyä tauolle jopa puoleksi vuodeksi! Juostessa liukkaat kelit eivät ainoastaan altista liukastumisille vaan esimerkiksi myös pehmytkudosvammoille muuttuneiden olosuhteiden ja erilaisen askelkontaktin takia. Jos juoksutekniikassa on virheitä jo kesäkeleillä, niin nämä virheet voivat korostua vielä enemmän liukkaalla alustalla ja johtaa näin ollen helpommin rasitusvammoihin. Kylmät ja kosteat keliolosuhteet eivät varmasti helpota tilannetta.

Näyttökuva 2018-1-11 kello 6.44.19

Liukastumisten määrä on ollut kasvussa viime vuosina, mikä ei yhtään hämmästytä, kun muistelee viimeisimpien talvien keliolosuhteita. Liukastumiset aiheuttavat Suomessa tuhansia tapaturmia joka vuosi. Hyvin suuri osa niistä jää tilastoimatta, mikäli kaatumisen seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa. Erityisesti ikääntyvien kohdalla liukastumiset ovat varsin riskialttiita tilanteita koko terveyden kannalta, mutta huonon tuurin sattuessa liukastuminen voi johtaa minkä ikäisellä tahansa kohtalokkaisiin seurauksiin. Yhteensä erilaisissa kaatumistapaturmissa tai niiden seurauksena menehtyy vuosittain jopa 800 ihmistä.

Jalankulkijoiden liukastumisia selvitettiin vuoden 2014 lopulla. 1 656 vastanneesta 40 % oli kaatunut liukastumalla kuluneen tai edellisen talven aikana. Joka toinen oli kaaduttuaan satuttanut itsensä ja liukastuneista 14 % joutui kaatumisen seurauksena käymään lääkärissä tai terveydenhoitajalla.  Lievien vammojen, kuten mustelmien tai venähdysten lisäksi liukastumiset aiheuttavat runsaasti vakavia vammoja, kuten murtumia, nivelten sijoiltaanmenoja ja päävammoja, jotka voivat haitata arkielämää vielä pitkään tapaturman jälkeenkin. Talvikeleillä kaatumisten takia yön yli sairaalahoitoon joutuu vuosittain yli 5000 henkilöä. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopalveluissa kaatumisvammat ovat suurin yksittäinen tehtävätyyppi noin 14 % osuudella, mikä tarkoittaa Helsingissä 8500 hälytystä vuodessa! Liukkaimmilla keleillä puhutaan varmasti sadoista hoitoa tarvitsevista henkilöistä vuorokauden aikana.

Lenkkeilijöiden iloksi on tarjolla runsas valikoima erilaisia nastakenkiä. Ne tekevät  lenkkeilystä ehdottomasti turvallisempaa etenkin liukastumisia ajatellen. Lisäksi ne mahdollistavat rennon juoksutekniikan, mikäli nastat ovat riittävän pitävät ja juoksija pystyy luottamaan niiden pitoon. Nastalenkkareiden käyttöön kannattaa kuitenkin totutella varovaisesti, sillä se voivat purra alustaan eri tavoin kuin tavallinen juoksulenkkari hiekkatiellä. Tämä voi kuormittaa lihaksia hieman totutusta poikkeavalla tavalla ja saada aikaan tuntemuksia esimerkiksi säären ja pohkeen lihaksissa. Mikäli lenkkeilijä pitää myös muista lajeista, niin talvella niillä voi korvata peruskestävyyslenkin pahimmilla jääkeleillä. Muutenkin talvella juoksumääriä voi huoletta vähentää ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta se on jopa järkevääkin. Aktiivijuoksijan ei kannata lopettaa juoksua talven ajaksi kuitenkaan kokonaan, jotta keväällä juoksumäärien lisääntyessä iskutus ei tulisi jaloille aivan uutena asiana.

Jos tavoitteellista harjoitusohjelmaa noudattava juoksija ei halua juosta koko talvea sisätiloissa, on nastalenkkareiden hankinta varsin järkevää. Kevyet peruskestävyyslenkit onnistuvat kovimpia pakkasia lukuunottamatta ulkona kesä- tai nastalenkkareilla. Liukkailla keleillä tehoharjoitukset on kuitenkin fiksuinta siirtää suosiolla halliin tai juoksumatolle, jotta juoksun rentous säilyisi ja loukkaantumisilta vältyttäisiin. Halliin ja juoksumatolle siirryttäessä kannattaa ensimmäiset tehoharjoitukset tehdä maltillisesti, alustaan totutellen. Jos juoksijalla ei ole mahdollisuutta juosta tehoharjoituksia sisällä jäisten tai erittäin lumisten kelien aikaan, niin korvaavat harjoitusmuodot voivat mahdollistaa kehittävämmän tehoharjoituksen, mikäli laji on juoksijalle entuudestaan riittävän tuttu.

_DSC3846

Jos taas juoksu on talvisin vain satunnainen hyvän kelin harrastus, niin tavalliset kesälenkkarit riittävät vallan mainiosti. Jos tiet ovat tuoreen lumikerroksen peitossa lenkille lähdettäessä, niin nastoille ei välttämättä ole juurikaan tarvetta. Talvella keliolosuhteet voivat kuitenkin vaihdella paikallisesti, joten harvoin nastoista on toisaalta haittaakaan. Nastalenkkarit eivät varmasti mene tulevina talvina hukkaan, vaikkei niillä juoksulenkkejä yhtenään tekisikään. Ne mahdollistavat arkiliikunnan ylläpidon samalla tasolla ympärivuotisesti, sillä niin koiran ulkoilutus lenkit kuin työmatkakävelytkin onnistuvat nastakengillä leikiten.

Nastaa viikonloppua!

– Anne


Jos kipu haittaa juoksemistasi, niin anna liikunta- ja urheiluvammoihin erikoistuneiden fysioterapeuttiemme auttaa!

Voit varata ajan kätevästi nettiajanvarauksestamme »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: