Miten syntyy krooninen urheiluvammoista kuntoutuja?

Olen aiemmin kirjoittanut harjoituskuorman hallinnasta osana vammojen syntymistä. Nykytiedon mukaan tiedämme, että viikoittaisen kuormituksen muuttuessa liian nopeasti, kasvaa myös alttius loukkaantumisille ja vammoille. Mikä sitten on liikaa? Gabbettin ”acute:chronic workload ration” mukaan jo 10% viikottainen kasvu tai vähennys kuormituksessa lisää loukkaantumisriskiä. Luku tuntuu tietysti pieneltä, mutta tämä on selkeästi tutkimuksissa havaittu.

371cce14-2c65-4ac0-95cf-186d90af8038

Ajatellaan, että meillä on loukkaantunut urheilija. Vamman laatu on sellainen, että hän pystyy harjoittelemaan myös lajiharjoituksissa, mutta kevennetysti ja hän ei pysty tekemään suorituksia aivan täydellä teholla. Urheilija käy fysioterapiassa, jonka tuloksena oiretta saadaan vähennettyä ja urheilija pystyy suoriutumaan lajiharjoituksissa isommalla intensiteetillä ja täysiä unohtaen edellisen kiputilan olemassa olon.

Lajiharjoittelua on kuitenkin paljon. Nuorella urheilijalla esimerkiksi saattaa olla aamuharjoitukset useamman kerran viikossa, joukkueharjoitukset useimpina iltoina viikossa ja viikonloppuna peli. Saattaa olla myös, että urheilija pelaa useammassa joukkueessa ja pelejä voi olla useampia. Jos paluu täysipainotteiseen ohjelmaan tehdään periaatteella nollasta sataan, voi edessä olla ongelmia.

Valitettavan usein loukkaantumisen seurauksena harjoittelun kokonaiskuormitus putoaa reilusti. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, mutta se olisi hyvä saada pidettyä kuitenkin suhteellisen lähellä alkuperäistä jopa koko kuntoutusjakson ajan. Tämä tietysti riippuu täysin vammasta. Kuormitustasoa on saatava nostettua kuitenkin reilusti lajipaluun lähestyessä vielä fysioterapiajaksonkin ollessa käynnissä. Kun urheilijalle annetaan vihreää valoa palata täysipainoiseen lajiharjoitteluun, pitää hänen olla siihen myös valmis. Jos fysioterapiajakson lopussa tehtävät testit puoltavat lajipaluuta, mutta urheilija ei ole ollut juurikaan kovempitehoisessa harjoittelussa mukana, on olemassa suuri riski, että jokin kudos urheilijan kehossa kuormittuu liikaa kehittäen kiputilan.

Kehomme eri kudokset nimittäin tarvitsevat aikaa sopeutua kuormitukseen. Jos uuden kiputilan johdosta kuormitustaso jälleen putoaa ja paluuta ei seuraavallakaan kertaa tehdä asteittain, on mahdollista kehittyä niin sanotusti krooniseksi kuntoutujaksi. Hän ei ole oikein koskaan kunnossa vaan häntä vaivaa jatkuvasti jokin uusi vamma, joka estää sataprosenttisen harjoittelun. Kun hän sitten aloittaa jälleen kuntoutumisen, hänen kokonaisrasitustasonsa putoaa ja itse asiassa hänen kuntonsa suoriutua lajiharjoittelusta heikkenee vielä entisestään.

Näyttökuva 2017-12-15 kello 17.58.09

”Loukkaantuneella urheilijalla liian suuri harjoituskuorma johtaa pehmytkudosten kohonneeseen loukkaantumisriskiin ja huonoon suorituskykyyn. Pienentynyt harjoituskuorma taas johtaa kasvaneeseen loukkaantumisriskiin ja edelleen uuden vamman kasvaneeseen riskiin. Mukailtu: Gabbett, T. 2015. The training-injury prevention paradogx: should athletes be training smarter and harder?”

Tätä ei tietenkään toivoisi etenkään nuorelle urheilijalle, koska heidän on tärkeää pystyä olemaan mukana harjoittelussa mahdollisimman hyvin kehittymisen vuoksi. Lajisuoritukseen paluussakin on tärkeää, että noudattaisi tuota 10% sääntöä, jotta eri kudokset pystyvät riittävän hyvin muokkautumaan korkeampaan kuormitustasoon. Tällaisissa tapauksissa meidän fysioterapeuttien on oltava erityisen hereillä, mutta vastuuta on myös valmentajalla, nuorten vanhemmilla ja tietysti itse urheilijalla, koska kukaan muu ei tiedä tuntemuksia urheilijan kehossa paremmin kuin hän itse. Hyvällä kommunikoinnilla kaikkien kesken, kroonisen kuntoutujan syntyminen olisi varmasti mahdollista estää.

– Tommi


Urheilu- ja liikuntavammojen hoitoon erikoistuneet fysioterapeuttimme ovat vamman sattuessa apunasi! Voit varata ajan suoraan nettiajanvarauksestamme »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: