Tiesitkö nämä asiat unesta? Osa 2.

Edellisessä Tiesitkö nämä asiat unesta? -kirjoituksessa perehdyimme unen eri vaiheisiin. Opimme mm. että syvän unen aikana keho ja aivot palautuvat tehokkaimmin, REM-unen aikana aivot työskentelevät vilkkaasti ja että vireystaso vaihtelee luonnollisen rytmin mukaan.

Perehdytään nyt hetkeksi siihen, mitä elimistössä tapahtuu unen aikana hormonitoiminnan ja tiedonkäsittelyn tasolla, miten se vaikuttaa kipuun ja urheiluvammojen mahdolliseen syntymiseen.

c0db42eaa479d243751a3ff42a233542--dont-give-up-life-sayings

Uni vaikuttaa hormonitoimintaamme

Uni-valverytmi vaikuttaa useiden hormonien erittymiseen. Käydäänpä niistä läpi muutamia: 

  • Melatoniini on pääasiassa käpyrauhasen tuottama hormoni, jota erittyy etenkin pimeän aikaan. Runsas melatoniinitaso valmistaa meitä nukkumaan ja parantaa yöllistä lepoa laskemalla sekä ruumiinlämpöä että vireystasoa. Melatoniinin tuotanto kasvaa aina murrosikään asti, jonka jälkeen se laskee tasaisesti. Tämä voi olla osasyynä nuorten iäkkäitä suurempaan unentarpeeseen. Kesäaikaan moni kokeekin selviävänsä vähemmällä levolla, mikä osittain selittyy melatoniin voimakkaalla erittymisellä pimeän vuodenajan aikaan.
  • Kasvuhormonia eli somatotropiinia erittyy aivolisäkkeestä etenkin alkuyön syvän unen aikaan. Kasvuhormoni lisää lasten ja nuorten kasvua, mutta vaikuttaa toki myös aikuisiin. Aikuisiässä se vaikuttaa kehon palautumiseen mm. edistämällä proteiinisynteesiä, kudosten uusiutumista, hermosolujen viestintää sekä immuunijärjestelmän toimintaa. Yli 30-vuotiailla kasvuhormonin luonnollinen tuotanto laskee, kuten myös syvän unen määrä. Toki kasvuhormonin määrään voi vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla. Kudosten palautumisen ja vammoista paranemisen kannalta olisi kuitenkin erittäin tärkeää saada yön aika syvän unen jaksoja!
  • Kortisolin eli ns. stressihormonin tuotanto kasvaa aamuyöstä, jolloin se syrjäyttää kasvuhormonin vaikutuksen. Kortisolia erittyy lisämunuainen kuorikerroksessa ja sen tehtävä on mm. pitää meidät valppaina, hillitä tulehdusreaktioita ja kohottaa verensokeria. Sopivissa määrin kortisoli on hyväksi, mutta liiallisina määrinä se saa olon levottomaksi, stressaantuneeksi ja ylivirittyneeksi. Kortisolin liiallinen erittyminen on tyypillistä stressaantuneilla ja masentuneilla henkilöillä. Kortisolitaso on korkeimmillaan herättyämme, jonka jälkeen se lähtee laskemaan aina aamuyön tunneille asti. Kortisolitaso on alhaisimmillaan pikkutunneilla, jonka jälkeen se lähtee nopeasti nousuun ja valmistaa meitä heräämiseen. Jos käyt nukkumaan kovin myöhään, jää kasvuhormonin tuotanto vähäiseksi tai jopa kokonaan väliin kortisolituotannon käynnistyessä eikä kortisolitasokaan ehdi laskea yön aikana alas.
  • Valvominen ja univaje vaikuttavat myös ruokahaluhormonien greliinin ja leptiinin tuotantoon. Univajeessa vatsalaukusta erittyvän greliinin tuotanto kasvaa, mikä vaikuttaa ruokahalun kasvuun lyhyellä aikavälillä. Rasvakudoksesta erittyvä leptiini taas vähentää ruokahalua pitkällä aikavälillä. Leptiini tuotanto vähenee unen määrän laskiessa. Suoraa yhteyttä hyvän unen ja kilojen tippumisen välillä ei ole, mutta univajeessa tämän hormonitoiminnan häiriintyessä voi kiloja kertyä lyhyelläkin aikavälillä ruokahalun kasvaessa.

Unen avulla käsittelemme tietoa ja tunteita

Jokainen tietää sen tunteen, kun huonosti nukutun yön jälkeen ajatukset ovat jumissa ja pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat suurilta. Aivotoiminnan kannalta uni on välttämätöntä, sillä aivot työstävät unen aikana päivän tapahtumia erittäin aktiivisesti. Aivot järjestävät muistia, tallentavat uutta tietoa ja ratkaisevat ongelmia. Hyvin nukuttujen yöunien jälkeen keskittyminen, päätöksenteko ja suoriutuminen kognitiivisista tai luovista tehtävistä on huomattavasti helpompaa. Jos ihminen jättää yöunet väliin, vaikuttaa se valppauteen ja vireystasoon merkittävästi. Näin käy myös silloin, jos unen määrä jää jatkuvasti alle yksilöllisen unentarpeen. Huomioon otettava asia näiden univajeiden välillä on se, että vaikka valppaus ja suoriutuminen laskevat molemmissa tapauksissa, niin pitkällä aikavälillä kertyneen univajeen seurauksena suoritumisemme laskee enemmän kuin kokemamme vireys. Yksittäisen huonosti nukutun jälkeen kokemamme on vireys on lähempänä todellisuutta. Pitkällä aikavälillä hankittu univaje voi kasvattaa merkittävästi onnettomuusriskiä, mutta liikkuvan ihmisen kohdalla myös loukkaantumisriskiä valppautta vaativissa lajeissa, kun emme tiedosta todellista vireystasoamme!

Univaje vaikuttaa tunteisiin vähintäänkin yhtä paljon kuin kognitiivisiin toimintoihin. Unen aikana käsittelemme myös tunteita, jotka jäävät usein päivän aikana huomiotta. Iltamyöhään väsymyksen jo painaessa moni ongelma tuntuu paljon suuremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Hyvien yöunien jälkeen ratkaisu löytyy varmasti paremmin kuin yön pikkutunneilla. Univajeessa  tarmokkuus on vähissä, pinna kiristyy helposti, mieliala heittelee laidasta laitaan ja ajatukset tuntuvat sekavilta. Usein univajeen takana on jokin stressitekijä, joka lisää entisestään hermostuneisuutta ja ahdistusta. Kun emme ole nukkuneet tarpeeksi, stressinsietokyky on alhaalla ja meillä ei ole edellytyksiä ratkaista tilannetta. Noidankehä on valmis. Paras keino poistua noidankehästä on puuttua stressiä aiheuttaviin tekijöihin.

Samankaltainen noidankehä voi syntyä myös kivun seurauksena. Kivun voimakkuus ja toimintakyvyn lasku koetaan usein voimakkaampana huonosti nukutun yön jälkeen.  Uni ei tule tai se katkeilee usein kivuliaan raajan tai niskan takia, mikä taas aiheuttaa stressiä. Lepo ja laadukas uni olisi tärkeää kivun kokemisen, kudosten uusiutumisen ja stressin sietämisen kannalta,  mutta kipu rajoittaa unen saantia. Tärkeintä tällaisissa tilanteissa olisi saada helpotusta kipua aiheuttavaan ongelmaan, jolloin unen saanti olisi mahdollista ja noidankehä saataisiin katkaistua.

Uni ja fysioterapia

Näin fysioterapeutin kannalta katsoessa unella on erittäin suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin monelta kantilta. Hyvin tyypillistä on, että huonosti nukutun yön jälkeen asiakkaan oma kokemus kivuista ja vaivan hankaluudesta on suurempia kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Valitettavan usein ihminen voi ajautua juuri edellä kuvattuun jatkuvan stressin, kivun ja unettomuuden kierteeseen, jolloin pelkän vamman kuntouttamisen sijaan täytyy katsella myös suurempaa kokonaisuutta.  

Myös nuorten kohdalla tulisi kiinnittää erityishuomio uneen, sillä he tarvitsevat unta enemmän jatkuvan tiedonkäsittelyn ja kasvun takia. En tiedä kuinka paljon nuoria nykyisin valistetaan unen tärkeydestä, mutta epäilisin ettei ainakaan liikaa. Urheilevien nuorten kohdalla tähän voisi kiinnittää erityishuomiota jo univajeen ja kohonneen vammariskin yhteyden takia. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa alle 8 tuntia nukkuneiden urheilevien nuorten vammariski oli 1,7-kertainen verrattuna ikätovereihinsa, jotka nukkuivat yli 8 tuntia yössä pitkällä ajanjaksolla.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25028798

_DSC3846Levon ja unen vaikutukset ihmiskehoon eivät ole vielä täysin selvät ja tutkittavaa riittää. Kuitenkin jo nykyisten tutkimusten perusteella unella on monta tärkeää tehtävää aivojen ja kehon toiminnan kannalta. Uni on ihmisen kehitykselle ja terveydelle välttämätöntä, sillä miksi me muuten olisimme nukkuneet iät ajat lähes kolmanneksen elinajastamme?

– Anne


Haittaako kipu nukkumistasi? Stressaatko unesi liian lyhyiksi? Fysioterapeuttimme ja hierojamme voivat olla tässäkin asiassa avuksi.

Voit varata aikasi suoraan nettiajanvarauksestamme »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: