Tiesitkö nämä asiat unesta?

Nukkuminen on ihmiselle välttämätöntä. Eläimille tarkkaavaisuuden laskeminen ja nukkuminen voi olla todella kohtalokasta saaliiksi joutumisen takia, mutta silti ne nukkuvat. Ihmisen turvallisuus ei heikkene nukkumalla. Päinvastoin, se pitää meidät elävien kirjoissa ja terveenä! Paneutukaamme nyt hetkeksi unen vaiheisiin. Seuraavalla kerralla perehdytään uneen vielä hieman enemmän.

sleep-whats-sleep

Vaikka uni on meille arkipäiväinen juttu, niin silti se on jokseenkin mystinen asia, jonka ympärillä on vielä monta kysymysmerkkiä. Selvää on kuitenkin se, että jokainen ihminen tarvitsee yksilöllisen määrän unta, ja ettei uni ole passiivinen tapahtuma, vaan aivot ja keho työskentelevät vilkkaasti myös yöaikaan. Kehon ja aivojen aktiivisuus riippuu hyvin pitkälti siitä, missä unisyklin vaiheessa olemme.

Uni koostuu vaiheista

Uni koostuu erilaisista vaiheista, joiden aikana esimerkiksi lihastoiminnoissa, sydämen sykkeessä, kehon lämpötilassa, aivojen toiminnassa ja hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia. Perinteisesti uni on jaettu REM-uneen (rapid eye movements) ja non-REM-uneen. Non-REM uni jakautuu univaiheen syvyyden mukaan torkkeeksi, kevyeksi uneksi ja syväksi uneksi.

Valveilla ollessa ihmisen aivotoiminta on yleensä nopeaa ja lihasjännitys korkealla. Kun istumme pitkään ilman aktiviteettia mukavassa nojatuolissa, voi uneliaisuus lisääntyä ja tietoisuus ympäröivästä maailmasta katketa muutaman sekunnin ajaksi. Tätä sanotaan mikrouneksi, kansankielellä pilkkimiseksi. Jos ympäristö on tarpeeksi rauhallinen eikä meitä herätetä, vaivumme pikkuhiljaa unen ensimmäiseen vaiheeseen eli torkkeeseen (taso 1).

Torkkeen aikana keho rentoutuu, aivotoiminta hidastuu ja tietoisuus ympäristöstä katoaa, mutta voimme edelleen hätkähtää hereille hiljaisistakin ärsykkeistä. Torkkeen aikana on tyypillistä kokea putoamisen tunnetta tai lihasten nykimistä niiden rentoutuessa. Torkkeen kesto yöunesta on yleensä noin 5% luokkaa. Torkkeen aikana elimistö ei vielä palaudu paljoakaan valveillaolon rasituksesta.

Torkkeen jälkeen vaivumme kevyeen uneen (taso 2), jolloin reagoimme huomattavasti heikoimmin ympäröiviin ärsykkeisiin. Aivosähkökäyrän taajuudessa on kevyen unen aikana suuria hetkellisiä vaihteluita. Kehoa palauttavat toiminnot alkavat toteutua kevyen uneen aikana. Ihminen kokee nukkuneensa, jos hänet herätetään kevyestä unesta, joka on kestänyt yhtäjaksoisesti minuutinkin ajan. Tämän voi kokea esimerkiksi lyhyiden päiväunien jälkeen. Koko yöunesta, noin puolet on kevyttä unta.  

Kevyen unijakson jälkeen siirrymme syvään uneen (vaiheet 3 ja 4), jolloin emme juuri tiedosta ympäröiviä ärsykkeitä. Syvän unen aikana syke madaltuu, keho rentoutuu täysin ja aivojen energiavarastot täyttyvät. Jos herätyskello soi juuri syvän unen aikaan, emme välttämättä reagoi siihen mitenkään. Jos kuitenkin heräämme kesken syvän unen, niin tunnemme olomme hyvin tokkuraiseksi ja jalkeille nousu voi olla hyvin haastavaa. Syvän unen aikana unen palauttava vaikutus on voimakkaimmillaan niin aivojen kuin muun kehon osalta. Noin neljännes yöunesta on syvää unta.

Syvästä unesta siirrymme lyhyen aktiivisuuden ja kevyen unen kautta  REM-uneen. Aamuöiden tunnit koostuvat hyvin pitkälti REM-unesta eli vilkeunesta. REM-unen aikana aivosähkökäyrä on hyvin samanlainen kuin valveilla ollessa, ajattelemme siis aktiivisesti. Näemme erilaisia mielikuvia, joiden logiikka voi tuntua herättyämme hyvin järjettömältä. Jos herätyskello soi REM-unen aikana, voimme tulkita sen unessa palohälyttimeksi tai jäätelöauton sireeniksi, emmekä välttämättä havahdu hereille. Vilkeunen kesto koko yöunesta on noin 20%.

On normaalia, että yön aikana heräämme muutaman kerran, jos nukahdamme jälleen noin kymmenessä minuutissa. Tätä tapahtuu eniten aamuyön tunteina, kun suurin unentarve on hellittänyt. Vilkeunen jälkeen siirrymme hetkellisesti torkkeeseen, saatamme liikkua hieman sängyssä ja herätä tähän, ennen kuin siirrymme jälleen kevyen unen vaiheeseen.

hypno1_fin.jpg

Nämä univaiheet seuraavat toisiaan ja muodostavat noin 80-110 minuutin kestävän syklin. Ensimmäisinä tunteina syvän unen määrä on runsasta, mutta aamuyöllä vilkeunen osuus kasvaa. Koko yön unen kestosta riippuen, käymme syklin läpi noin neljästä kuuteen kertaa.

Unisyklin lisäksi vireystasoamme ja elintoimintojamme ohjaavat erilaiset rytmit, joista yleisin ja jatkuvin on 24-tunnin sykli. Suurin osa ihmisistä rytmittää arkeaan, nukkumistaan ja valveilla oloa vuorokauden mittaisissa jaksoissa. Myös 12 tunnin välein koemme usein väsyttävän hetken. Toinen näistä osuu aamuyölle ja toinen iltapäivään. Iltapäiväväsymys ei siis välttämättä johdu raskaasta lounaasta tai rankasta työpäivästä, vaan se voi olla osa luontaista rytmiämme. Oman luonnollisen vuorokausirytmin saa parhaiten selville siten, että herää aamuisin ilman herätyskelloa ja käy nukkumaan, kun nukuttaa. Parin viikon kuluttua vuorokausi rytmi löytää oman luonnollisen tahtinsa.

Unen tarpeessa on yksilöllisiä eroja, mutta suurimmalla osalla aikuisista koettu unen tarve on 7-9 tuntia. Unen tarve on suurimmillaan vastasyntyneillä ja ikääntymisen myötä unen tarve yleensä vähenee. Unen pituuteen ja laatuun vaikuttaa hyvin paljo se, että menemmekö nukkumaan otolliseen aikaan suhteessa sisäiseen rytmiimme. Jos nukkumaanmenomme ajoittuu sopivaan kohtaan, niin ehdimme saamaan paljon syvää eli laadukasta unta. Yöunen kesto ei aina kerro siitä, kuinka palauttavaa uni on ollut. Jos uni on katkonaista läpi yön, emme ehdi vaipua kevyen unen kautta syvään uneen välttämättä kertaakaan. Palauttavan unen kannalta tärkeintä olisi siis panostaa mahdollisimman ärsykkeettömään nukkumisympäristöön ja säännölliseen vuorokausirytmiin.

Mukavaa viikonloppua ja sikeitä unia!

Anne Eskelinen, fysioterapeutti, cert. MDT, MT-erikoistunut


Parempaan uneen ja palautumiseen Sinua voivat opastaa fysioterapeuttimme ja hierojamme. Varaa aikasi tästä »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: