Onnistumisen avaimet Lahden MM-hiihdoissa 2017

Elämme penkkiurheilun ja talvilajien ystävien juhla-aikaa! Jokainen, joka elää tiedotusvälineiden kantoalueella on varmasti huomannut, että Lahdessa hypätään ja hiihdetään maailmanmestaruusmitaleista ensi sunnuntaihin asti. Niin paikan päällä kuin TV:stäkin kisoja seuranneena en malta olla kirjoittamatta näistä kisoista, jotka ovat tarjonneet tähän mennessä katsojille iloa, jännitystä ja draamaa kerrakseen. Suomi on tekstiä kirjoittaessani napannut kolme palkintokorokesijaa ja toivottavasti tekstin valmistuttua miesten viestijoukkue tuo vielä mitalijuhlat Lahden perjantai-iltaan. Lahdessa kaikille ei kuitenkaan riitä palkintoja kuten perinteisissä massahiihtotapahtumissa tai Hippo-hiihdoissa. Mitä vaaditaan onnistuneelta mitalin arvoiselta suoritukselta arvokisahiihdoissa?

nayttokuva-2017-03-04-kello-6-39-07

Kaikkein tärkein onnistuneeseen suoritukseen vaikuttava tekijä seisoo suksien päällä. Kilpahiihtäjät ovat huippu-urheilijoita, joilta toivotaan ja odotetaan paljon. Oman maansa väriä edustaessa jokainen urheilija antaa ladulla epäilemättä kaikkensa.

MM-hiihdoissa kilpaillaan kaikilla matkoilla aina sprintistä 50 kilometrin hiihtoon. Hiihtäjältä vaaditaan hyvin erilaisia ominaisuuksia, jos hän osallistuu niin lyhyille kuin pitkille matkoille. Vain harva hiihtäjä pärjää sekä sprintissä että pitkällä matkalla, mutta poikkeuksiakin toki on. Verrataanpa karkeasti vaikkapa juoksuun. Harvempi 800 metrin juoksija edustaa samoissa kisoissa omaa maataan myös maratonin mittaisilla matkoilla. Aikamoisia koneita on nuo hiihtäjät!

Hiihtotyylit vaihtuvat arvokisamatkoilla vuorotellen vapaan ja perinteisen välillä. Toisena vuotena naisten kymppi hiihdetään vapaalla ja toisena taas perinteisellä tyylillä. Perinteisen taitaja ei siis todennäköisesti kahmi kaikkia arvokisavoittoja samoissa kisoissa, jos vapaan tekniikka ei ole yhtä vahvalla tasolla. Kaikki ammattihiihtäjät ovat niin fyysisesti kuin teknisesti taitavia hiihtäjiä ja hallitsevat molemmat tekniikat hyvin, lukuun ottamatta muutamia nimeltämainitsemattomia hiihdon ensikertalaisia etelän maista.

Harjoittelu on tarkasti suunniteltua, mutta haasteena on saada kuntohuippu osumaan juuri MM-kisojen kohdalle. Pienikin flunssajakso viimeisten viikkojen aikana voi kaataa mitaliunelmat tai pahimmillaan tiputtaa urheilijan ladulle pääsevästä joukkueesta. Erot kärkihiihtäjien välillä ovat niin pienet, että viikon tai kahden ero kunnon kohdalla voi olla juuri se ratkaiseva tekijä MM-kultaa ratkottaessa. Vaikka huippu-urheilijoiden kohdalla käytetään kaikki keinot, jotta suorituskyky olisi parhaimmillaan juuri kisapäivänä, niin jokainen meistä tietää, että toisena päivänä jalka saattaa tuntua raskaammalta ilman mitään järkevää syytä. Hiihtäjätkin ovat ihmisiä, vaikka heitä juuri koneiksi kutsuinkin.

Fyysisen puolen lisäksi hiihtäjän henkinen valmius on tärkeässä osassa, etenkin kun puhumme näin suurista kilpailuista. Kokemus tuo tässä asiassa valtavasti vahvuutta. Tästä oivallinen esimerkki on ehdottomasti norjalainen hiihtokuningatar Marit Bjørgen, joka tuntuu selvittävän tilanteen kuin tilanteen oli kyse yksilö- tai joukkuekilpailusta. Tämä hurjan huippukunnon omaava nainen on saavuttanut uransa aikana jo yli kaksikymmentä henkilökohtaista tai joukkuekilpailun arvokisakultaa. Koska yksittäinen hiihtäjä osallistuu arvokisoissa yleensä useille eri matkoille, on tärkeää keskittää ajatukset seuraavaan kilpailuun olipa edellinen suoritus mennyt miten tahansa. Sunnuntaina hiihdetty miesten parisprintti on tästä hyvä esimerkki. Jokainen joka näki Iivo Niskasen nousun viimeisellä kierroksella on varmasti samaa mieltä siitä, että Vieremän pojan kunto on kohdallaan. Stadion-alueella spekulaatiota aiheuttanut  yhteentörmäys norjalaishiihtäjä Iversenin kanssa silmiin nähden harmitti tai paremminkin vihastutti suomalaishiihtäjää ainakin huulilta luettuna. Harmittavan tapahtuman jälkeen kilpailijalta vaaditaan kyllä jäätävän kovaa kanttia, että hän kykenee nostamaan itsensä miesten 15 kilometrin hiihdon korkeimmalle palkintopallille ja unohtamaan edellisen kilpailun tapahtumat.

Henkisen puolen aseeksi voidaan laskea myös pelisilmä. Pelkällä fyysisellä kunnolla harvoin selviää etenkään joukkuekilpailuista, vaan yksilöllä ja koko joukkueella täytyy olla taktista osaamista selättääkseen muut joukkueet. Hiihtäjät tietävät kyllä toistensa vahvuudet ja alustavaa suunnitelmaa voi tehdä jo ennen kilpailua. Harvemmin kilpailu etenee kuitenkaan kristallipallon mukaan, joten oikeita ratkaisuja on osattava tehdä myös kisan aikana. Onnistuminen joukkuekilpailuissa ei luonnollisesti ole muutenkaan yksittäisen hiihtäjän käsissä. Naisten sprinttiviestissä tämän huomasi etenkin Puolan joukkueen kohdalla. Vaikka hiihtäjä Justyna Kowalczykin kierrosajat olivat huippuaikoja, niin mitalitaiston voi unohtaa, jos joukkuueen toinen jäsen hiihtää 20 sekuntia hitaampia kierrosaikoja 1300 metrin pituisella matkalla. Hienoa, että puolalaiset pääsivät kuitenkin finaalikierrokselle, vaikka sijoitus olikin häntäpäässä.

Hiihtäjien ominaisuudet koostavat suurimman osan kilpailusuorituksesta, mutta myös huoltoryhmällä, muulla taustajoukolla, valmentajilla, sattumalla ja totta kai myös yleisöllä on oma vaikutuksensa hiihtosuoritukseen.

Huoltoryhmään kuuluu lukuisia eri henkilöitä, mutta yksi hyvin merkittävä vastuu on kaluston huoltajilla. Keli on kaikille hiihtäjille sama olipa kyseessä sitten liukas pikkupakkanen tai raskas sohjokeli. Huoltohenkilöt ovat alan ammattilaisia ja suksien testaukset aloitetaan heti edellisen kauden loputtua. Televisioruudulta on näyttänyt siltä, että etenkin suomalaisnaisten suksien kohdalla olisi ollut ongelmia etenkin luiston kanssa. Hiihtäjät ja huoltoporukka tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä kisojen aikana ja hiihtäjille pyritään saamaan alle parhaat mahdolliset sukset. Jos suksi ei kulje, niin hiihtäjä ja huoltajat varmasti selvittävät suksen kulkuun vaikuttavat asiat yhdessä. Kaikki he tekevät varmasti parhaansa!

Sunnuntaina sain katsoa parisprinttejä Intiaanikukkulalta ladun varrella tarkkailevien joukkueen jäsenten ja huoltoporukan takaa. Oli mielenkiintoista seurata maanmiesten ja -naisten vahvoja reaktioita omiensa suorituksiin. He todellakin elävät kisassa mukana tunteella!  Hekään eivät turhan päiten kukkulalle nousseet, sillä muutaman tunnin aikana sauvoja tarjottiin hiihtäjille samaisessa kohdassa kolme kertaa katkenneen sauvan tilalle. Tietenkin kaikilla muilla taustajoukkojen henkilöillä ja perheellä on tärkeä rooli päivän suoritukseen joko henkisellä tai fyysisellä tasolla. Maajoukkueen valmentajat, lääkärit, fysioterapeutit, psykologi ja lihashuoltajat antavat oman panoksensa kilpailijoiden tueksi.

Yleisö kannustuksella kilpailun aikana on merkityksenä tiukan paikan tullen. Oli mahtavaa olla aistimassa kisatunnelmaa paikan päällä! Jos sykkeet nousevat jo kotisohvalla, niin voitte kuvitella miten korkealle ne pomppaavat itse kisapaikalla. Onnistuneen kilpailun jälkeen mitalistien nimet ovat kaikkien huulilla ja etusivun otsikoissa.  Valitettavaa on, että tuki ja kannustus annetaan urheilijalle yleensä siinä vaiheessa, kun mitalit on jo saavutettu, vaikka sitä tarvittaisiin juuri eniten niinä heikkoina hetkinä.

Näitäkin kisoja seuranneena täytyy sanoa, että kyllä sattumalla ja tuurilla on oma osuutensa suorituksiin. Tänä vuonna miesten parisprintissä oli kieltämättä huonoa tuuria matkassa, kun kultamitali vaihtui pronssimitaliin viimehetkillä. Mutta jos palaamme Sotshin talviolympialaisissa miesten joukkuesprintin finaaliin Suomen joukkueella oli hieman onneakin matkassa, kun sama miesten joukkue palasi kisoista kultamitalit kaulassa. Sattuma, tuuri ja totta kai sen aiheuttama dramatiikka kuuluvat urheiluun. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Nappisuorituksen tekeminen voi olla useista pienistä asioista kiinni, joista nostin esiin vain muutamia esimerkkejä. Erot huipulla ovat niin pienet, että kaksi varmaa hiihtäjää voivat hiihtää hyvin erilaisen kilpailun jos toisella on heikompi päivä, toisen suksi ei toimi ja vielä huono tuurikin puuttuu peliin. Pidetäänhän kannustava ja positiivinen urheilutunnelma omalta osaltamme yllä, vaikka urheilijoillamme ei aina se Heikkisen pöljä päivä olisikaan.
Jännittävää kisaviikonloppua!

– Anne

Näyttökuva 2017-03-04 kello 6.39.18.png


Kaipaatko apua oman liikkumisesi kanssa? Optimoven fysioterapeutit, hierojat ja valmentajat osaavat auttaa hyvin monenlaisissa urheiluun ja liikuntaan liittyvissä ongelmissa.

Voit varata ajan asiantuntijoillemme suoraan nettiajanvarauksestamme »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: