5 ajatusta manuaalisesta terapiasta

Optimovella työskentelyn lisäksi toimin kouluttajana Rocktapella, joka on parhaiten tunnettu kinesioteipeistään, mutta jonka koulutus- ja tuotetarjonta on pikkuhiljaa laajentunut kattamaan myös muita hoito- ja harjoittelutekniikoita. Viime viikolla toimin kouluttajana ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä Rocktapen FMT Blades koulutuksessa, jossa perehdytään manuaaliseen terapiaan käsittelyä helpottavien työkalujen avulla. Työkalujen tarkoitus on säästää terapeutin käsiä ja mahdollistaa erilaisten hoitotekniikoiden käyttö.

Viime syksynä käydyn kouluttajakoulutuksen lisäksi viime kuukaudet on tullut opiskeltua intensiivisesti eri lähteitä manuaalisen terapian saralta. Tässä tekstissä koottuna muutamia päällimmäisiä ajatuksia, joita tästä asiasta on jäänyt mieleen.

img_9873

 

Mitä manuaalinen terapia ensinnäkin on? Sen voidaan katsoa käsittävän hyvin laajan skaalan erilaisia tekniikoita, joissa terapeutti käsillään tai erilaisten apuvälineiden kautta pyrkii hoitamaan asiakkaan niveliä, lihaksia, faskiaa, hermoja ja/tai liikkumista, yleensä vähentääkseen asiakkaan kokemaa kipua. Manuaalisella terapialla voidaan saada aikaan merkittäviäkin tuloksia monenlaisissa erilaisissa vaivoissa, ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta sen ympärillä pyörii hyvin monenlaista teoriaa ja uskomusta, joista moni on auttamattomasti vanhentuneita. Mitä kehossa siis oikeastaan tapahtuu tällaisen hoidon aikana?

1. Mekaaniset muutokset kudoksissa ovat epätodennäköisiä

Yksi maailman johtavista faskiatutkijoista, Robert Schleip, käytännössä kumoaa tutkimuksissaan teorian, jonka mukaan manuaalisella terapialla saataisiin pehmytkudoksiin luotua pysyviä muutoksia, joiden perusteella mahdolliset vaikutukset voitaisiin perustella. Esimerkkinä tästä kuulee käytettävän esimerkiksi ”lihaskalvojen venyttämistä tai avaamista” (itsekin olen näitä aiemmin käyttänyt). Mekaaniset muutokset vaativat joko todella isoja yksittäisiä voimia, tai pienempiä voimia pidemmän aikaa (kuukausia). Voimat, joita näiden kudosten muokkaamiseen vaaditaan ovat a) mahdottomia terapeutille tuottaa ja b) jos niitä pystyttäisiin tuottamaan niin asiakas ei niitä kestäisi. Nyt puhutaan siis satojen kilojen vaatimuksista, kun oikeasti pystymme käsittelyillämme tuottamaan joitakin kymmeniä kiloja. Jos manuaalinen terapia kuitenkin vaikuttaa, mutta emme saa kudoksia venymään niin mitä sitten tapahtuu?

2. Ympäristö vaikuttaa reaktioon

Kun ihoamme kosketetaan, lähtee iholta ja ihon alaisista kudoksista signaali aivoihin, joka kertoo meille tarkempia yksityiskohtia tuosta kosketuksesta, kuten sen voimakkuudeen, nopeuden ja suunnan. Näitä signaaleja iholta aivoihin päin välittävät mekanoreseptorit, jotka nimensä mukaisesti aistivat mekaanisia muutoksia kudoksissamme. Näitä reseptoreita löytyy todella runsaasti iholta ja faskiastamme. Nämä reseptorit syöttävät jatkuvasti aivoillemme informaatiota siitä millaisia mekaanisia muutoksia kehossamme tapahtuu. Tämän viestin lisäksi aivot ottavat jatkuvasti huomioon sen millaisessa ympäristössä ja millaisessa tilanteessa tuo kosketus tapahtuu, ja millaisia vastaavia kokemuksia meillä on historiassamme. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, millaisena kosketuksen tunnemme ja miten siihen reagoimme. Kosketuksen kokemus on siis hyvin monien eri tekijöiden summa, josta aivot siis päättävät.

Mahdollisia erilaisia reaktiota kosketukselle ovat esimerkiksi kivun lievittyminen, nautinto, rentoutuminen ja rauhoittuminen, kipu tai pelko. Esimerkki siitä, miten konteksti jossa kosketus tapahtuu voi muuttaa kosketuksen kokemista, on jos parempi puoliskomme sivelee hellästi poskeamme kaksin kynttiläillallisella, verrattuna siihen jos joku ventovieras sivelee hellästi poskeamme ruuhkaisessa bussissa. Mekaaninen kosketus on sama, mutta aivot tulkitsevat ympäröivät tapahtumat sellaisena, että jälkimmäinen tilanne tuskin aiheuttaa kovin positiivisia kokemuksia. Tulkinta tapahtuu osittain tiedostetusti, osittain täysin tiedostamattamme.

Tämä vaikuttaa myös hyvin vahvasti terapeuttisiin tilanteisiin. Mitä miellyttävämpi, turvallisempi ja luotettavampi luomamme ympäristö ja vuorovaikutus on, sitä todennäköisemmin manuaalinen terapiakin koetaan positiivisena, ja vaikutuskin on tällöin todennäköisesti positiivinen. Niin tyhmältä kuin se näin fysioterapeuttina tuntuukin, niin itse terapiatekniikalla ei välttämättä ole mitään väliä, vaan positiiviset vaikutukset ovat seurausta siitä, että olemme saaneet asiakkaan aivot vakuutettuja siitä, että asiat ovat hyvin, joka puolestaan voi saada aikaan kivun lievittymistä, liikelaajuuden lisääntymistä tai voimantuoton parantumista.

3. Manuaalisen terapian ei tarvitse sattua ollakseen tehokasta

Jos tiedämme, että emme saa mitään mekaanista muutosta kudoksissa tapahtumaan vaikka kuinka kovaa painaisimme, niin miksi painaa niin kovaa että asiakkaaseen sattuu? Jos aiheutamme asiakkaalle lisää kipua, on hermoston ja aivojen aikaansaama reaktio herkästi negatiivinen, ellei sitten asiakas koe esimerkiksi vahvasti, että esimerkiksi hieronnan pitää sattua jotta siitä on mitään hyötyä. Manuaalisen terapian ei tarvitse aiheuttaa kipua, jotta siitä olisi hyötyä. Aiemmin mainittuja mekanoreseptoreita on useita erilaisia, ja ne aistivat erilaisia mekaanisia ärsykkeitä esimerkiksi nopeuden ja voimakkuden suhteen. Yksi esimerkki näistä on ns. vapaista hermopäistä löytyvä ”taktiilinen C-säie”. Tämä mekanoreseptori lähettää aivoille viestiä todella kevyestä ja hellästä kosketuksesta ja sen stimuloinnin on huomattu vaikuttavan aivoissamme juurikin kivun lievittymistä ja mielihyvää tuottavaan aivoalueeseemme. Voimme siis saada aikaan kivun lievitystä käytännössä höyhenenkevyellä kosketuksella. Tosin, jos tällaista kosketusta terapiatilanteessa käyttää, on asiakkaan ymmärrettävä ihan tietoisestikin miksi sitä tekniikkaa käytetään. Muuten voi ilmapiiri muuttua hieman oudoksi…

Toinen tärkeä mekanoreseptori on nimeltään Ruffinin pääte. Se aistii hieman voimakkaampaa ja pidempikestoista painetta, sekä kudoksen venymistä. Tämä on todennäköisesti reseptori, jonka stimuloinnin kautta suurin osa hieronnan positiivisista vaikutuksista saadaan aikaan. Ruffinin päätteen stimulointi voi saada aikaan sympaattisen hermostomme rauhoittumista sekä paikallista lihasrentoutumista. Tämäkään reaktio ei vaadi kivuliasta käsittelyä.

img_0243

a) ei mahdollista, b) ei tarpeellista

4. Kudosten liike toisiinsa nähden voi häiriintyä

Jos kehomme anatomiaa lähdetään tarkastelemaan iholta sisäänpäin, niin törmäämme mm. pinnalliseen faskiakerrokseen sekä syviin faskiakerroksiin ennen lihakseen asti pääsemistä. Näiden rakenteiden lävitse ja lomissa kulkee hermoja ja verisuonia. Eri faskiakerrosten, lihasten, hermojen ja verisuonien tulisi päästä liukumaan toistensa lomitse suhteellisen vapaasti. Jos näin ei pääse käymään, voi seurauksena olla kipua, liikerajoituksia tai liikkeen hallinnan vaikeuksia. Liukumisen häiriintymisen uskotaan olevan seurausta mm. kalvokerrosten välistä löytyvän väliaineen ”jähmettymisestä”. Tuo väliaine on viskoosia, eli sillä on potentiaali muuttaa olomuotoaan juoksevasta jähmeäksi ja päinvastoin. Jähmettymistä voi tapahtua esimerkiksi liikumisen puutteen tai liiallisen kuormituksen seurauksena. Tuohon väliaineen olomuotoon pystymme potentiaalisesti myös manuaalisella terapialla vaikuttamaan paineen ja kitkan luoman lämmön kautta, jolloin jähmeyden aiheuttama kipu tai liikerajoite voi poistua hyvinkin nopeasti. Ainakin hetkellisesti.

5. Asiakkaan ymmärrys asiasta on tärkeintä

Tietämyksemme kivusta on lisääntynyt äärimmäisen paljon 2000-luvulla. Vanhat, pelkästään mekaanisiin selityksiin nojautuvat mallit ovat korvautuneet kokonaisvaltaisemmilla bio-psyko-sosiaalisilla malleilla, jotka pitää pystyä ottamaan huomioon kaikissa terapiatilanteissa. Meillä on alan ammattilaisina vastuu pitää itsemme ajantasalla tutkimustiedossa ja pystyä tämä tuorein tieto myös sopivalla tavalla asiakkaalle kertomaan. Jos asiakas ymmärtää kipunsa paremmin, paranee se myös todennäköisemmin. Jos selityksemme kivulle on esimerkiksi ”pois paikoiltaan oleva SI-nivel, joka pitää kuukausittain pistää paikalleen”, niin minkälaisen omatoimisen paranemismahdollisuuden annamme asiakkaallemme? Tuollaisen selityksen jälkeen asiakkaalle voi jäädä helposti kuva, että aina selkäkivun yllättäessä kyseessä on tuo SI-nivel, eikä se helpotu ennen paikalleen laittamista. Tällöin olemme edesauttaneet kroonisen selkäkivun syntyä sen ehkäisyn ja hoitamisen sijaan. Kivun syynä voi kuitenkin ensimmäisellä ja toisella kerralla olla aivan eri asioita, mutta aivan kuten on kosketuksen tulkinnan kanssa, myös kivun kokemus on hyvin moniulotteinen asia, ja harvoin puhtaasti mekaanisten tekijöiden aikaansaama. Tämä on tärkeä seikka tiedostaa kun erilaisia manuaalisen terapian tekniikoita asiakkaalle tarjoamme.

Siinä siis muutamia ajatuksia joita meidän terapeutteina ja asiakkaina olisi tämänhetkisen ymmärrykseni mukaan hyvä tiedostaa. Manuaalisella terapialla voidaan siis saada positiivisia vaikutuksia aikaan ja syitä voi olla monia. Sillä miten asiakas subjektiivisesti kokee terapian on potentiaalisesti jopa enemmän vaikutusta kuin tekniikalla jota käytämme. Paljon erilaisia manuaalisia tekniikoita opiskelleena tämä on samanaikaisesti hämmentävää, ärsyttävää ja vapauttavaa, mutta ennenkaikkea mielenkiintoista. Pitää siis jatkaa asiaan perehtymistä.

– Jani


Optimoven fysioterapeutit ovat erikoistuneet urheilu- ja liikuntavammojen kuntouttamiseen. Manuaalinen terapia vammojen kuntoutuksen tukena on yksi vahvoista osaamisalueistamme. Voit varata ajan nettiajanvarauksestamme 24/7 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: