Näillä korteilla pärjää fysioterapiassa! (Mitä luulen tietäväni vuonna 2016 by Jani)

On aika koota yhteen ajatuksia vuodelta 2016. Vuoden aikana tuli vietettyä taas useita päiviä erilaisissa jatkokoulutuksissa, Optimoven sisäisissä koulutuksissa sekä omatoimisesti nenä kirjaan liimattuna. Kaiken tämän uuden oppimisen integrointi päivittäiseen fysioterapian toteuttamiseen asiakkaiden kanssa on se kaikista haastavin osuus. Helposti käy siten, että uusia asioita opitaan, nyökytellään koulutuksen ajan tyytyväisenä päätä ja ollaan omasta mielestä taas paljon viisaampia, mutta käytäntöön ei sitten seuraavalla viikolla saadakaan siirrettyä mitään. Tämän tekstin pyrkimys on koota yhteen muutamia ajatuksia joita minulla tällä hetkellä fysioterapiasta on ja miten sitä pyrin toteuttamaan asiakkaideni kanssa.

Kuormitus on kuningas

”If you are broken, you either were not resilient enough for the stress or you got hurt.”

Kehomme voi mennä rikki joko liiallisesta kuormituksesta tai selkeästä loukkaantumisesta. Kaikki elimistömme järjestelmät noudattavat niin sanottua superkompensaatio-mallia. Kun kuormitamme jotain kehomme järjestelmää, sen kyky vastustaa rasitusta heikkenee ensin, mutta palautuessaan siitä tulee aiempaa vahvempi, jotta se kestäisi jatkossa enemmän vastaavaa kuormitusta. Tätä sanotaan positiiviseksi adaptaatioksi ja tähän kaikella harjoittelulla yleensä pyritään, kohdistuu se sitten lihaksistoon tai hengitys- ja verenkiertoelimistöön.

Ongelmia tulee jos tähän malliin tulee häiriöitä. Mahdollisia tällaisia tekijöitä ovat liian tiheä kuormitus pidemmällä jaksolla, jolloin rasitusten välissä järjestelmä ei pääse palautumaan. Tämä johtaa rasituksen kumuloitumiseen ja lopulta jokin paikka yleensä alkaa oireilemaan. Kipu on tässäkin tapauksessa tarpeellinen suojamekanismi, jottei isompaa vauriota pääse syntymään.
Toinen mahdollinen ongelmatilanne on liian suuri yksittäinen kuormitus, josta ei malteta palautua riittävästi. Keho ei kestä tässä tilanteessa vielä uutta kuormitusta, vaan alkaa hyvin nopeasti oireilemaan. Tällöin kehoon on kohdistunut akuutisti liikaa kuormitusta, josta palautiminen kestää pidempään kuin normaalisti. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa puolimaratonin juokseminen voi aiheuttaa elimistöön vaurioita, joiden korjaaminen kestää jopa viikkoja. Jos tästä keho pääsee tästä kuormasta sopivasti palautumaan, ei seuraavalla kerralla tule yhtä isoa vauriota.

Nämä asiat yhteen niputettuna voidaan asia yksinkertaistaa: jos et ole tarpeeksi hyvässä kunnossa vastustamaan kohtaamiasi rasituksia, jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Monesti kivut saadaan aisoihin kun maltetaan antaa tilanteen rauhoittua ja sitten kuormitetaan kehoa fiksusti. Tämä ei ole seksikäs ”hoitomuoto”, mutta joskus se riittää.

Toinen tekijä kokonaiskuormituksen kontrolloinnin lisäksi on kuormituksen tasaisesta jakautumisesta huolehtiminen. Vertauskuvana voidaan esimerkiksi käyttää muuttokuormien kantamista pakettiauton perältä portaita pitkin kerrostalon ylimpään kerrokseen. Ensimmäisen kuorman kantamisessa on avustajia mukana kymmenen kappaletta, eikä kenellekään tule tällöin kohtuutonta kuormaa yksin kannettavaksi. Toista vastaavaa kuormaa pääseekin kantamaan vain viisi henkilöä, ja kolmatta vain yksi, jolloin kuormitus kumuloituu tälle yhdelle henkilölle. Seuraavana päivänä kaikki muut ovat kunnossa, mutta yksi henkilö on kipeä, vaikka hän ei tehnyt mitään väärin. Tämä sama ilmiö on helppo siirtää ihmiskehoon, esimerkiksi juoksijaan. Jos koko kroppa toimii niinkuin pitää ja kuormituksen kokonaismäärä on sopivalla tasolla, ei ongelmia synny. Jos puolestaan on tilanne, että nilkoissa ei ole tarpeeksi liikkuvuutta hyvän juoksutekniikan saavuttamiseksi ja pakaroiden puolelta ei löydy tarvittavaa määrää voimaa hoitaa hommaa kunnialla, niin näiden väliin jää täysin hyvin toimiva polvi, mutta se kipeytyy ensimmäisenä huonosti käyttäytyvien naapureidensa takia. Tällaisessa tilanteessa kuormituksen tasaaminen on todennäköisesti ratkaiseva tekijä, eli nilkat liikkuviksi ja voimaa pakaroihin jotta ne kantavat osansa kuormituksesta, niin polvetkin pysyvät tyytyväisinä.

Näiden asioiden löytäminen ja korjaaminen on huomattavasti haastavampaa, ja asiakaskin on yleensä vakuuttuneempi fysioterapeutin puuttuessa näihin asioihin, eikä vain juoksukiellon määräämiseen. Tästä päästäänkin aasinsillalla seuraavaan asiaan.

Kommunikaatio on kuningatar

”If you can’t explain it simply enough, you don’t really understand it.”

Fysioterapeutti voi ohjeistaa kaikki oikeat asiat, joita toteuttamalla asiakkaan ongelmat saataisiin ratkaistua, mutta jos asiakas ei ymmärrä miksi asioita tehdään tai ei ole vakuuttunut niiden tehosta, jäävät oikeat asiat silloin herkästi toteuttamatta ja ongelma pysyy ennallaan, vaikka ratkaisu oli jo tarjolla. Tällöin ongelma on ollut kommunikaatiossa. Tai toisin ilmaistuna asian myymisessä. ”Myynti” sana saa monella aikaan negatiivisia assosiaatioita, eikä aivan syyttä, mutta totuus on että lähes me kaikki teemme myyntityötä, myös fysioterapeutit kaikilla sektoreilla. Meidän pitää pystyä myymään ratkaisumme asiakkaalle siten, että asiakas haluaa lähteä ratkaisuamme toteuttamaan. Mitä parempi myyjä fysioterapeutti on, sitä parempi fysioterapeutti hän potentiaalisesti on.

Erilaisilla fysioterapeuttisilla menetelmillä voidaan hoitaa lukematon määrä erilaisia vaivoja kuntoon. Sillä ei kuitenkaan ratkaista kaikkia ongelmia. Hyvä fysioterapeutti tunnistaa rajansa, tietää milloin omat menetelmät eivät ole riittävät ja osaa ohjata asiakkaan eteenpäin oikealle henkilölle kun omat kortit eivät riitä. Fysioterapia ei ole kaikkivoipa jokerikortti.

Joskus löytyä ässä hihasta

”First rule of magic, always be the smartest guy in the room.”

Aina silloin tällöin pääsee näyttämään asiakkaan silmissä taikurilta. Se on kieltämättä kiva tunne. Aina silloin tällöin tarkan tutkimisen jälkeen löytyy jokin yksittäinen tekijä, jonka voidaan olettaa olevan oireiden syynä. Jos tämän tekijän hoitoon löytyy oikea tekniikka, saadaan oire katoamaan tai merkittävästi lievittymään kuin taikaiskusta. Tyypillisiä tällaisia ovat esimerkiksi fasettinivelen manipuloinnit, lonkan mobilisoinnit, trigger-pisteiden hoito käsin tai akupunktioneuloilla tai faskiamanipulaatio. Usein nämä ovat kuitenkin vain hetkellisiä apuja mikäli mitään muuta ei muuteta. Näillä voidaan kuitenkin herättää asiakkaan luottamus omaan ammattitaitoon, jolloin asiakas todennäköisemmin kuuntelee ja toteuttaa myös muita saamiaan ohjeita. Taikatemput ovat siis tehokas myyntikeino, eikä niiden osaamisesta haittaa ole.

Jätkä säätää kiputermostaattia

”Pain is the nervous systems way of telling something is wrong.”

Kipu ei johdu pelkästään kudosten vaurioista. Kudokset eivät tunne kipua, aivot tuntevat. Yleensä taustalla on jonkinlainen ongelma kudoksissa, mutta se milloin ja miten se tunnetaan kipuna, onkin huomattavasti monimutkaisempi juttu. Tätä kuvaavat hyvin kaksi esimerkkiä: amputaatiopotilaat voivat tuntea kipua raajassa jota ei enää ole, ja sotilaat eivät välttämättä reagoi mitenkään ampumahaavaan ennenkuin rauhoittuvat lepäämään ja huomaavat sen. Toisessa tapauksessa kudosvaurio kipeällä alueella ei ole mahdollinen ja toisessa selkeä kudosvaurio ei aiheuta ollenkaan kipua.

Kipuun voivat vaikuttaa siis monet muutkin asiat. Esimerkiksi erilaisissa olkapää ja alaselkävaivoissa on huomattu ekonomisten ja psykososiaalisten tekijöiden ennustavan kivun kroonistumista paremmin kuin kudosvaurion laajuuden. Kaikkia muita tekijöitä kudosvauriota lukuunottamatta voidaan ajatella termostaattina. Jos muut tekijät ovat hyvällä mallilla, on termostaatti pois päältä, eikä keskushermosto koe pieniä mahdollisia kudosvaurioita niin uhkaavina, että se päättäisi aiheuttaa kivuntunnetta. Jos puolestaan sama signaali tulee täysillä olevan termostaatin läpi, kun yhtäaikaa painaa kovaa päälle esimerkiksi rahahuolet ja perhehuolet, voi keskushermosto päättää huutaa kivun avulla kovempaa: ”jotain pitää muuttaa!”. Sama määrä kudosvauriota voidaan siis kokea hyvin eri voimakkuuksina riippuen termostaatin säädöistä.

Uusimmat tutkimukset tukevat näiden kahden asian yhdistämistä varsinkin kroonisen kivun fysioterapiassa, erityisesti alaselkäpotilaiden kohdalla. Pitää pystyä ottamaan huomioon sekä biologiset tekijät että psykososiaaliset tekijät. Joskus näihin molempiin riittää fysioterapian työkalut, joskus vaaditaan moniammatillista yhteistyötä.

Kymppi sinne tai tänne

”Don’t force a square peg into a round hole.”

Me olemme, kliseisesti, kaikki erilaisia. Kliseet ovat kuitenkin olemassa syystä, myös tässä tapauksessa. Jotkut eivät esimerkiksi pääse puhtaaseeen syväkyykkyyn reisiluun pään tai lantion rakenteen takia. Toisilla tämä kyykkyyn pääsemättömyys taas voi johtua lihasten kireydestä. Toista näistä voidaan muuttaa, toista ei. Tällaiset tekijät pitäisi pystyä tutkittaessa löytämään, jotta ei hakata päätä seinään.

Esimerkiksi liikkuvuuksia tutkittaessa, ei pidä automaattisesti pitää kymmenen astetta rajoittunutta lonkan sisäkiertoliikkuvuutta asiana jota pitää lähteä heti korjaamaan. Sitä ei välttämättä pysty korjaamaan! Kymmenen astetta sinne tai tänne, rajoitukset ja puolierot eivät automaattisesti tarkoita onglelmaa. Mutta, ne voivat myös olla asia joka kannattaa korjata, sehän tästä ”pelistä” niin mielenkiintoista tekeekin.

Pakka käsissä

”Systems never fail, people do.”

Yksittäisillä korteilla ei tässä pelissä paljoa tee, oli se kortti miten hyvä tahansa. Kaikki lähtee siitä, että osataan pelata oikea kortti oikeassa paikassa. Jotta näin voidaan fysioterapiassa tehdä, pitää asiakas osata haastatella ja tutkia oikein ja pitää huoli siitä, että mitään oleellista ei jää huomioimatta. Mitä systemaattisempi ensimmäisen fysioterapiakäynnin haastattelu ja tutkiminen on, sitä helpommin kaikki mahdolliset vaikuttavat tekijät voidaan saada havaittua. Joskus tämä mahdollistaa ässän vetämisen hihasta, joskus pitää pelata kuningas, välillä kuningatarta pitää käyttää röyhkeästi, ja joskus pärjää hyvin pelatulla jätkällä tai kympillä.

– Jani


Optimoven fysioterapeutit ovat erikoistuneet urheilu- ja liikuntavammojen hoitoon.

Voit varata aikasi milloin vain nettiajanvarauksestamme »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: