Kävely – ihanan monimutkaista

Kävely, ihmisen tyypillisin liikkumismuoto, kertoo hyvin paljon yksilön kehosta ja sen toimintakyvystä. Hyvin moni fysioterapeutti havainnoi vastaanotolle tulevan asiakkaan kävelyä kertoen siitä hänelle, mutta vieläkin useammin kertomattaan asiakkaan astuessa ovesta sisään.  Miksi kävelyä havainnoidaan ja mitä kaikkea siitä voi päätellä?

Kävely on rytmisesti toistuvien kävelyn eri vaiheiden sulautumista yhtenäiseksi harmoniseksi liikkeeksi. Kävely voidaan tulkita myös eteenpäin suuntautuvaksi hallituksi kaatumiseksi. Yksilön kävelyn arviointi paljastaa miten liike poikkeaa oletetusta normaalista kävelystä, jonka rajat ovat häilyviä. Haastavaa kävelyn arvioinnista tekee juurikin se, että voi olla vaikeaa erottaa, mitkä kävelystä havainnoitavat tekijät ovat normaalin rajoissa tapahtuvaa vaihtelua ja mitkä tekijät on tulkittavissa ”virheiksi”. Selvistä virheistä voidaan tehdä ennakko-oletuksia ja päätelmiä kehon eri osa-alueiden toiminnasta ennen perusteellisempaa fysioterapeuttista tutkimista, mikä voi ohjata tutkimusta oikeaan suuntaan. Joissakin tilanteissa kävelyn arviointi voi kuitenkin tuottaa virheellisiä päätelmiä, mikäli henkilö on kivun tai muiden oireiden takia tiedostaen tai tiedostamattaan muuttanut hänelle luontaista kävelymallia.

Näyttökuva 2016-06-17 kello 9.34.53

Askelsyklin vaiheet oikean jalan osalta.

Yksilön kävelyä arvioitaessa voi lyhyelläkin vilkaisulla nähdä, kuinka taloudellisesti hän etenee ja miten hän kannattelee kehoaan kävelyn aikana. Näyttääkö kävely helpolta?  Onko kävely jäntevän vai laiskan näköistä? Jos painopiste liikkuu huomattavasti pysty- tai sivuttaissuunnassa, jos kävely näyttää raskaalta tai jos ihminen ei hallitse kehoaan kävellessään, niin todennäköisesti hän ei pysty pitkällä aikavälilläkään kävelemään taloudellisesti.

Kävelystä voidaan tarkastella myös temporaalisia eli aikaa kuvaavia tekijöitä ja spatiaalisia eli etäisyyttä kuvaavia tekijöitä. Temporaalisia suureita ovat esimerkiksi kävelynopeus, kävelysyklin vaiheiden kesto, askeltiheys sekä askeleen ja askelparin ottamiseen kuluva aika. Spatiaalisia suureita taas ovat esimerkiksi askelparin pituus sekä askelpituus- ja leveys. Jos toisen jalan heilahdusvaihe kestää toista jalkaa pidempään tai jos askeltiheys on selvästi viitearvoja pienempi, osataan katse suunnata havaintojen perusteella oikeaan kehonosaan tarkempaa havainnointia varten.                                             

Näyttökuva 2016-06-17 kello 9.33.01

Lantion ja hartialinjan kiertyminen kävelyn aikana.

Kävelyn kokonaiskuvan sekä temporaalisten ja spatiaalisten tekijöiden lisäksi kävelystä voidaan arvioida, miten eri kehonosat toimivat kävelyn aikana. Miten lantio liikkuu? Työskenteleekö pakaran alue? Tapahtuuko varvastyöntö päkiän yli? Kiertyykö hartiataso lantioon nähden vastakkaiseen suuntaan? Mikä jalkaterän osa osuu ensimmäisenä maahan? Jotta normaali kävely voisi toteutua, vaaditaan keholta tiettyjen nivelten osalta riittäviä liikelaajuuksia.  Jos lonkka ei ojennu vähintään normaaliin 10 asteeseen päätetukivaiheen aikana, joudutaan liike kompensoimaan esimerkiksi koukistamalla polvea tai kiertämällä lantiota. Tai jos nilkka ja jalkaterä eivät jousta riittävästi tukivaiheen alkaessa, siirtyy iskunvaimentajan rooli liiallisesti nilkan yläpuolisille rakenteille. Tai jos pakaran alue ei aktivoidu kävelyn aikana, täytyy voima ottaa jostakin muualta. Toisin sanoen, jos jokin osa kehosta ei toimi normaaliin kävelyyn vaadittavalla tavalla tuotetaan liike AINA JOSTAKIN MUUALTA, toisen kehonosan kustannuksella. Sama koskee juoksua, luistelua, soutua, pyöräilyä ja kaikkia muita etenemismuotoja. Kaikilla näillä liikkumistavoilla on omat keholliset vaatimuksensa, joiden puutteellisuus näkyy pitkällä aikavälillä tai määrän kasvaessa ylikuormituksena tai mahdollisena kipuna jossakin kehon osassa.

Pelkän ulkoisen havainnoinnin lisäksi kävelyn arvioinnissa haluan korostaa myös sitä, miltä kävely tuntuu. Jos asiakas tulee luokseni epämääräisen alaraajakivun kanssa, niin ensimmäisiä kysymyksiäni on, että ”Miltä kävely tuntuu? Tuntuvatko oireet kävellessä?”. Jos vastaus on myöntävä, niin vain osa pystyy tarkentamaan, tuntuuko kipu jalan heilahtaessa vai sen ollessa tukijalkana, vaikka oireet tuntuisivatkin selvästi tietyn kävelyvaiheen aikana. Kysymykseen voi olla myös vaikea vastata, jos ei ole ennen vamman syntyä miettinyt, miltä kävely normaalitilanteessa tuntuu. Joskus keho voi antaa selviä merkkejä sen mahdollisista toimintahäiriöistä, jos niitä malttaa kuunnella. Asiakkaan tuntemus ja kokemus kävelystä voi kertoa hyvin paljon siitä, miten vamma käyttäytyy tai jopa sen, mistä löytyy vaivan todellinen syy.

Kun seuraavan kerran astut ovesta ulos, niin uhraa hetken ajatus sille, miten sinä kävelet. Laahustatko vai kannatteletko kehoasi? Myötäiletkö liikettä ylävartalollasi? Miltä kävely tuntuu? Kun tämän jälkeen nostat katseesi kadulla käveleviin ihmisiin, niin huomaat ympärilläsi avautuvan uuden näkökulman ympäröivään maailmaan, jossa löytyy loputtomasti ihmeteltävää ja tulkittavaa.

Kepeitä kilometrejä viikonloppuusi!

-Anne


Kipeytyykö Sinulla jalat tai selkä kävellessä? Fysioterapeuttimme auttavat! Varaa aikaisi tästä »

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: