Nilkan nyrjähdyksen kuntoutus – kuminauhajumppa ja tasapainolauta eivät riitä!

Nilkan inversiovamma, eli tuttavallisemmin nilkan nyrjähdys, on kaikkein yleisin urheiluvamma. Vaikka se päällepäin näyttää yksinkertaiselta ja urheilijalle jopa arkiselta vammalta, ei se sitä aina todellisuudessa ole. Puretaan aihetta Karlssonin ja Sansonen (2008) aika pysäyttävänkin faktan kautta:

Noin 75 % kaikista nyrjähdyksistä on uusiutuneita nyrjähdyksiä.

ankle-sprain_common-running-injury-1024x680

Nilkan inversiovammoissa on kyse kantaluun taittumisesta sisäänpäin (ns. inversioliike), jossa nilkan ulkosyrjällä olevat nivelsiteet venähtävät. Vamma luokitellaan kolmeen luokkaan:

  1. lievä kipu, jäykkyys, ei välttämättä lainkaan turvotusta
  2. kohtalaista turvotusta, jäykkyyttä, kohtalaista tai voimakasta kipua, painovaraus vaikea, nivel ei tukevan tuntuinen
  3. voimakas turvotus ja kivun tunne, painonvaraus ei onnistu.

Välitön hoito nilkan nyrjähdyksessä on monelle tuttu kylmä, koho, kompressio ja lepo. Lepoa tulisi kuitenkin lievemmissä tapauksissa olla vain 1-2 päivää, jonka jälkeen nilkkaa aletaan progressiivisesti kuormittaa.

Lievemmissä tapauksissa lajiharjoittelun pariin voidaan palata yleensä 2.-4. viikon kohdalla loukkaantumisesta. Vaikka kipu olisikin lajiharjoitteluun palatessa jo poistunut, olisi tärkeää ymmärtää, että oireettomuus ja täyden toiminnallisen kyvyn palautuminen eivät ole sama asia. Harjoittelua aloittaessa nilkan on syytä olla tuettuna, sillä nivelsiteet pystyvät vasta 3 kk jälkeen vauriosta kantamaan saman painon kuin ennen vauriota. Ja todellisuudessa nivelside on täysin parantunut vasta 6-12 kk päästä vauriosta, joten oireettomuus ei kerro todellisen kuntoutumisen vaiheesta oikeastaan mitään.

Tämä on se asia, jossa menemme monesti mönkään.

Nivelsiteet tukevat toki niveliämme, mutta niillä on suuri merkitys myös liikehallinnassa. Ne yhdessä lihasten kanssa kertovat meille niveltemme asennoista, jotta voimme kontrolloida liikkumistamme. Nilkan nyrjähdyksen jälkeen onkin hyvin yleistä, että tasapainon hallitseminen vauriopuolen jalalla voi olla hieman hankalampaa. On myös tärkeää ymmärtää, että nilkka on osa laajempaa kineettistä ketjua, johon vaikuttavat koko alaraajan ja vartalon hallinta. Vamman kuntoutuksessa ei voida ajatella vain nilkan toimintaa.

Kuntoutus sisältääkin kävelyn, tasapainon, lihaskunnon, nilkan liikkuvuuden, vartalon ja koko alaraajan hallinnan harjoittelua. Frielin ym. (2006) tutkimuksessa havaittiin, että saman nilkan toistuvat nyrjähdykset olivat yhteydessä saman puolen lonkan heikkoon loitonnusvoimaan. Tämä tarkoittaa käytännössä lantion hallintaa sivusuunnassa, joka esimerkiksi palloilulajeissa on hyvin tärkeää.

Kuntoutuksen tulisi loppua vasta sitten, kun nilkka, koko alaraaja ja myös vartalo pystytään hallitsemaan hyvin erisuuntaisten ja erilaisten hyppyjen alastuloissa ja nopeissa pysähdyksissä. Säären alueen lihasten lihaskunnon tulee olla hyvä ja nilkan liikkuvuuden täysi.

sprained_ankle_exercises.jpg

Nämä eivät riitä!

Oireettomuus ei ole kuntoutumisen mittari – toiminta on. Vaikka emme pysty täysin ennaltaehkäisemään mitään vammoja urheilussa, voimme hyvällä kuntoutuksella varmasti vähentää toistuvien vammojen määrää.

– Tommi


Vaivaako nilkkavamma? Urheiluvammojen hoitoon erikoistuneet fysioterapeuttimme auttavat! Varaa aikasi tästä »

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: