”Ruutuajalla on negatiivinen yhteys lasten koulumenestykseen”, ja muita ajatuksia urheilu- ja liikuntalääketieteen kongressista

”Pain sensation somewhere in a body affects to the whole body through many different ways.”

”Continuously, we are drawing a picture of a our body to a our brain.”


Helsingissä järjestettiin viime viikolla Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports 2014-tapahtuma. Kongressissa käsiteltiin urheilu- ja liikuntalääketieteen ajankohtaisia aiheita ja esiteltiin uusimpia tutkimustuloksia. Esityksistä vastasivat oman alansa asiantuntijat niin meiltä Suomesta kuin ulkomailta. Vierailijoita oli saapunut muun muassa Norjasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Seuraavassa tuon esille poimintojani kolmen päivän ajalta osasta niistä esityksistä, joita olin kuuntelemassa. Olen valinnut kaikkiaan 20 poimintaa seuraavin perustein:

  • asia jäi esityksestä parhaiten mieleen tai
  • mielestäni kyseinen asia on tärkeä jakaa eteenpäin tai
  • kyseessä on uusi ajankohtainen tutkimustulos ja
  • asiasta voisi pitää oman keskustelun.

Korostan vielä, että esittelen yksittäisiä poimintoja yksittäisistä esityksistä. Poiminnat eivät ole suoria lainauksia vaan olen muotoillut ne omien muistiinpanojeni pohjalta ja pyrkinyt parhaani mukaan säilyttämään pääviestin sisällön muuttumattomana. Olen pyrkinyt tarkoituksella minimoimaan vaikeasti ymmärrettävien lääketieteellisten termien käytön niiltä osin kuin se on mahdollista.


Eturistisiteen repeämiseen johtava tapahtuma kestää 30-40 ms.

(Tron Krosshaug, Norja) 

Vammoja ennaltaehkäisevää harjoittelua tulisi toteuttaa ympärivuotisesti ja sen tulisi kuulua luonnollisena osana harjoitusrutiineihin.

(Kati Pasanen, UKK-instituutti)

Valmentajat ovat avainasemassa oheisharjoitteluun sitoutumisessa. ”Press the coaches!”

(Grethe Myklebust, Norja)

25% urheiluvammoista tapahtuu 15-24-vuotiailla.

(Jari Parkkari, UKK-instituutti)

Jalkojen pituuseroa havaitaan 90%:lla ihmisistä (keskiarvo 5,2mm), vasta 20 mm ero on kliinisesti merkitsevä.

(Viktor Dvorak, Sveitsi)

Nuorten urheilijoiden nivusvammojen hoidossa hoitavien tahojen (hoitava lääkäri, radiologi, fysioterapeutti) sujuva yhteistyö on hoidon kannalta tärkeää, jotta toipumisajan turhalta pitkittymiseltä vältyttäisiin.

(Ilona Koski, radiologi)

Fyysisesti aktiivisista aikuisista 5-10%:lla krooninen nivuskipu, usein on kuitenkin epäselvää, mistä kipu todella on peräisin.

(Hannu Paajanen, kirurgi)

Hoitavalla taholla on tärkeä tehtävä määrätä tarkka lepoaika urheilijan nivusvamman hoidossa, muuten lepo jää usein liian lyhyeksi ja vamma saattaa pitkittyä.

(Olavi Airaksinen, KYS, Itä-Suomen Yliopisto) 

Askelmittari on hyvä väline lisäämään fyysistä aktiivisuutta lapsilla ja vähiten liikkuvilla nuorilla.

(Stuart Biddle, Australia)

Voimalajien urheilijoilla on keskimäärin merkittävästi korkeampi verenpaine verrattuna muiden lajien urheilijoihin.

(Cecille Benedicte Isern, Norja)

Sydänperäisten äkkikuolemien riski on huomattavasti korkeampi miehillä verrattuna naisiin (9:1).

(Magnus Thue Stokstad, Norja)

Isosta pakaralihaksesta (gluteus maximus) 80% kiinnittyy faskiaalisiin kudoksiin, vain 20% luuhun.

(Tiina Lahtinen-Suopanki, fysioterapeutti OMT, TtM)

Retinaculum-rakenteilla (ranne, nilkka) on merkittävä rooli proprioseptiikan kannalta.

(Tiina Lahtinen-Suopanki, fysioterapeutti OMT, TtM)

Fysioterapia on erittäin suositeltavaa ennen eturistisiteen rekonstruktio-operaatiota.

(Jukka Ristiniemi, OYS)

Nuoret tytöt ovat kaikkein vaikein ryhmä vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuden edistämiseksi.

(Henna Haapala, LIKES)

Liiketaidoilla on yhteys kognitiivisiin taitoihin lapsilla, mutta ei BMI:llä ja fyysisellä kunnolla.

(Eero Haapala, Itä-Suomen Yliopisto)

Ruutuajalla on negatiivinen yhteys lasten koulumenestykseen.

(Heidi Syväoja, LIKES)

Kaksostutkimukset ovat osoittaneet, että 30 minuuttia reipasta kävelyä joka toinen päivä puolittaa riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

(Urho Kujala, Jyväskylän Yliopisto)

Liikunta vähensi yli puolella lääketieteellistä hoitoa vaativien vammojen syntymistä kaatumistapauksissa, vaikka kaikissa tutkimusryhmissä ilmeni yhtä paljon kaatumisia.

(Radhika Patil, UKK-instituutti)

Subakuutissa selkäkivussa liikekontrollin häiriöstä kärsivät hyötyivät sekä yleisharjoitteista että liikekontrollia parantavista harjoitteista, liikekontrolliharjoitusryhmässä hyödyt olivat kuitenkin suuremmat.

(Vesa Lehtola, Itä-Suomen Yliopisto) 


Artikkelin alussa olevat englanninkielisiä lainaukset ovat omia ajatuksiani.

– Jesse

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: